Ala on myös yksi tärkeimmistä työllistäjistä. Se tarjoaa työtä erilaisissa hoitoympäristöissä, kuten sairaaloissa, lääkärivastaanotoilla, hoito- ja hoivakodeissa sekä kotihoidon piirissä. Alalla työskentelevät altistuvat monille erilaisille työterveys- ja työturvallisuusriskeille, joista tärkeimpiä ovat muun muassa seuraavat:

• Psykososiaaliset riskit, joille alan työntekijät altistuvat, ovat muun muassa väkivalta ja häirintä, traumaattiset tapahtumat, suuri työmäärä, elämänsä loppuvaiheessa olevien ihmisten kohtaaminen, useiden tehtävien samanaikainen hoitaminen, vuorotyö, työskentely yksin, työuupumus, kiusaaminen sekä työn hallinnan puute, jotka kaikki ovat tunnettuja stressitekijöitä.
• Ergonomiset riskit, jotka liittyvät nostamiseen, pitkittyneeseen seisomiseen, suureen työmäärään ja hankalissa asennoissa työskentelyyn.
• Biologiset riskit, jotka liittyvät altistumiseen biologisille tekijöille, kuten veren välityksellä tarttuville taudinaiheuttajille ja tauteja aiheuttaville mikro-organismeille. Tähän lukeutuu altistuminen covid-19-virukselle.
• Kemialliset riskit, jotka liittyvät päivittäiseen altistukseen lääkkeille tai vaarallisille kemikaaleille.
• Fyysiset riskit, kuten liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset, ydinsäteily, melu jne.

Lisäksi on otettava huomioon alan työntekijöihin vaikuttavat taustatekijät. Tällaisia ovat väestön ja työvoiman ikääntyminen, uudistusta ja investointeja vaativat terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmät, EU:n kansalaisten oikeus kohtuuhintaiseen, ennaltaehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon, alan digitalisoituminen sekä työolot, jotka ovat usein heikommat kuin muilla aloilla. On myös tärkeää huomata, että ala on suurelta osin naisvaltainen.

Tutkimushanke on useiden EU:n strategioiden, kuten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan vuosien 2021–2027 EU:n strategiakehyksen ja eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian mukainen. Hanketta kehitetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa ja toteutetaan yhteistyössä alan työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Hankkeessa keskitytään seuraavassa esitettyihin tutkimusosioihin.

Tilastoja toimialasta

Osiossa kartoitetaan Euroopan unionin sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin työsuojelun nykytilanne. Perusteellisessa vertailevassa tutkimuksessa on otettu huomioon erilaisia tutkimuksia ja julkaisuja.

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltoalan laaja-alaisuuden vuoksi tutkimusosiossa keskitytään yhden tai muutaman työntekijäryhmän työolojen ja työsuojeluriskien selvittämiseen.

Kotihoito

Tässä tutkimusosiossa käsitellään kotihoitoalan työsuojeluun liittyvää tiedon puutetta. Siinä analysoidaan tämäntyyppiseen työhön liittyviä erityisriskejä, jossa työtä tehdään ilman suoraa valvontaa tai valvonta on vähäistä eikä toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi ole. Tutkimusosiossa keskitytään hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja työntekijöiden osallistumisen edistämiseen.

Pitkäaikaishoito

Kotihoitoa koskevan osion tavoin pitkäaikaishoitoa koskevassa tutkimusosiossa pyritään osaltaan kuromaan umpeen aihetta koskeva tietovaje. Siinä myös yksilöidään riskejä alalla ja tarkastellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Siinä myös esitellään käytännön työkaluja ja korostetaan työntekijöiden osallistumisen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja hyvien käytäntöjen merkitystä.

Tuki- ja liikuntaelintenterveys

Tässä osiossa tarkastellaan uusia ja yleisimpiä työperäisiä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE-sairaudet) kehittymiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Lisäksi tarkastellaan, miten TULE-sairauksia voidaan ehkäistä ja hallita. Siinä myös jaetaan aloitteita, hyviä käytäntöjä ja välineitä, joilla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinterveyttä. Osiossa tarkastellaan niin ikään TULE-sairauksien ja psykososiaalisen hyvinvoinnin välistä suhdetta.

Mielenterveys

Tarkastelun kohteena ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden mielenterveys ja sitä uhkaavat tärkeimmät työperäiset psykososiaaliset riskitekijät. Tutkimuksessa selvitetään, miten alan organisaatiot hallitsevat näitä riskejä, sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä muihin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja TULE-sairauksiin. Hankkeessa esitellään myös hyviä käytäntöjä ja tietoa siitä, miten mielenterveysongelmista kärsivät työntekijät voivat jatkaa työelämässä tai miten heidän paluutaan työelämään voidaan helpottaa.

Digitalisaatio

Teknologian kehitys viime vuosina on ollut merkittävää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Tehtävien automatisoinnin uudet mahdollisuudet, hoitopalveluja tarjoavien digitaalisten alustojen syntyminen ja alan ammattilaisten hiljattain hankkimat digitaaliset taidot ovat kuitenkin tuoneet esiin uusia, erityisesti psykososiaalisia, työsuojeluriskejä. Tutkimuksessa pureudutaan näihin riskeihin.