You are here

Vaaralliset aineet

Vaarallisia aineita – työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle riskin aiheuttavia nesteitä, kaasuja tai kiinteitä aineita – on lähes kaikilla työpaikoilla. Kaikkialla Euroopassa miljoonat työntekijät joutuvat kosketuksiin heitä mahdollisesti vahingoittavien kemikaalien tai biologisten tekijöiden kanssa.

Vuonna 2015 EU:n työntekijöistä 17 prosentin raportoitiin altistuvan kemiallisille tuotteille tai aineille vähintään neljäsosan työajastaan. Tämä osuus ei ole juuri muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Lisäksi 15 prosentin ilmoitetaan hengittävän työssään savua, savukaasuja, jauheita tai pölyä.

Jotkin erittäin vaaralliset aineet, kuten asbesti tai polyklooratut bifenyylit (PCB), on nyt kielletty tai niiden käyttöä valvotaan tarkasti. Muita mahdollisesti haitallisia aineita kuitenkin käytetään edelleen laajasti, ja lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että niihin liittyviä riskejä hallitaan asianmukaisesti.

Terveysriskit

Vaarallisten aineiden parissa työskentelyyn liittyvät terveyshaitat vaihtelevat lievästä silmä- ja ihoärsytyksestä erittäin vakaviin seurauksiin, kuten synnynnäisiin epämuodostumiin ja syöpään. Vaikutukset voivat olla äkillisiä tai pitkäaikaisia, ja joidenkin aineiden vaikutukset voivat olla kasautuvia. Yleisimpiä vaaroja ovat

Jotkin vaaralliset aineet aiheuttavat turvallisuusriskejä, kuten tulipalon vaaran, räjähdysvaaran tai tukehtumisvaaran. Lisäksi vaarallisilla aineilla on yleensä useita näistä ominaisuuksista.

Biologiset tekijät

Bakteereja, viruksia, sieniä ja loisia esiintyy monilla aloilla. Ne eivät useinkaan ole näkyviä, joten niiden aiheuttamia riskejä ei aina havaita.

Tiettyjen alojen työntekijät ovat erityisessä vaarassa altistua haitallisille biologisille tekijöille. Näitä aloja ovat terveydenhuolto, maatalous, eläinlääkintäpalvelut, siivous ja kunnossapito, jätevesi- ja jätehuolto, puutarhanhoito ja laboratoriotyö.

Lisätietoja:

Kehittymässä olevat riskit

Uusi teknologia, kasvavat alat ja muutokset työn organisointitavoissa voivat lisätä biologisten tai kemiallisten tekijöiden aiheuttamien haittojen riskiä. Esimerkiksi ympäristöalalla innovatiiviseen teknologiaan voi liittyä riskejä, joita ei kunnolla ymmärretä. Toisena esimerkkinä yhä useammat työntekijät altistuvat vaarallisille aineille palveluammateissa, kuten kodinhoito- ja jätehuoltotöissä, joissa esiintyy monenlaista altistusta mutta joissa tietoisuus vaaroista on vähäistä. Työnantajien ja työntekijöiden on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin ymmärtää mahdolliset riskit ja toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia.

Lisätietoa kehittymässä olevista riskeistä, vihreistä työpaikoista ja nanomateriaaleista.

Lisätietoa kehittymässä olevista riskeistä:

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja vaarallisten aineiden hallinta

Työntekijöiden suojaamiseksi vaarallisilta aineilta on ensimmäiseksi toteutettava riskinarviointi. Sen jälkeen tulisi toteuttaa toimia riskien poistamiseksi tai niiden vähentämiseksi mahdollisimman pitkälle. Lopuksi tulisi säännöllisesti seurata tilannetta ja varmistaa toteutettujen toimien tehokkuus.

Jäsenvaltiot ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto ovat kehittäneet erilaisia malleja helpottamaan riskien arviointia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vaarallisten aineiden verkkotyökalu tarjoaa työnantajille tukea ja neuvoja, joita he tarvitsevat vaarallisten aineiden tehokkaaseen hallintaan työpaikalla. Käytännön työkalujen ja ohjeiden tietokannassa on työpaikalla toteutettavia käytännön toimenpiteitä, kuten ohjeita riskinarvioinnista ja siitä, miten vaarallisten aineiden käyttö voidaan korvata tai lopettaa, sekä tapaustutkimuksia ja monia erilaisia välineitä.

Lisätietoa on OSHwiki-sivulla vaarallisten aineiden riskinhallintatyökaluista

Työnantajien on myös otettava huomioon kaikki haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret työntekijät ja raskaana olevat tai imettävät työntekijät, joiden erityissuojelua edellytetään lainsäädännössä. Myös muita työntekijäryhmiä on otettava huomioon ja muokattava ennaltaehkäisyä heidän tarpeidensa mukaan. Näitä ryhmiä ovat muun muassa siirtotyöläiset, kouluttamattomat tai kokemattomat työntekijät ja alihankkijat, kuten siivoojat.

Ennaltaehkäisyhierarkia

EU:n työsuojelulainsäädännössä on laadittu toimenpidehierarkia, jota työnantajien on noudatettava työntekijöiden suojaamiseksi vaarallisiin aineisiin liittyviltä riskeiltä.

  • Riskinhallintatoimenpiteiden hierarkian huipulla on vaarallisten aineiden käytön lopettaminen ja korvaaminen. Vaarallisen aineen käyttö on mahdollisuuksien mukaan lopetettava muuttamalla prosessia tai tuotetta, jossa ainetta käytetään.
  • Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa, se on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella.
  • Jos aineen tai prosessin käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, altistumista voidaan ehkäistä tai vähentää teknisillä tai organisatorisilla ratkaisuilla. Niitä ovat esimerkiksi päästölähteen hallinta (suljettu järjestelmä tai ilman epäpuhtauden poistaminen sen lähteestä) tai vaaralliselle aineelle altistuvien työntekijöiden määrän vähentäminen ja altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen.
  • Lain mukaan henkilönsuojainten käyttäminen on viimeinen keino silloin, kun altistusta ei voida riittävästi hallita muilla tavoilla.

Lisätietoja:

Tehokas viestintä

Turvallisuuden varmistamiseksi työntekijöiden tulisi olla tietoisia seuraavista:

  • työnantajan toteuttaman riskinarvioinnin tulokset
  • vaarat, joille he ovat alttiita, ja niiden mahdolliset vaikutukset
  • miten he varmistavat oman turvallisuutensa ja muiden turvallisuuden
  • miten ongelmat voi huomata
  • kenelle mahdollisista ongelmista on ilmoitettava
  • riskien valvonnassa ja terveystilanteen seurannassa tehdyt havainnot
  • huoltotöissä toteutettavat ehkäisevät toimenpiteet
  • ensiapu- ja hätätilannemenettelyt.

Lue EU-OSHAn e-fact on dangerous substances and successful workplace communication (Vaaralliset aineet ja tehokas viestintä työpaikalla).

Työperäisen altistumisen raja-arvot

EU ja jäsenvaltiot ovat asettaneet monille vaarallisille aineille työperäisen altistuksen raja-arvot, joita on noudatettava.
EU:n työsuojeludirektiiveissä on määritetty myös sitovia raja-arvoja (mikä tarkoittaa, että niitä on noudatettava) ja viitteellisiä raja-arvoja (ilmauksena siitä, mitä pitäisi saavuttaa), jotka koskevat vaarallisiin aineisiin liittyvää työperäistä altistumista. Vaarallisiin aineisiin liittyvää työperäistä altistumista koskevat raja-arvot ovat riskinarvioinnin ja riskien hallinnan kannalta tärkeitä tietoja. Useimmat EU:n jäsenvaltiot määrittävät omat työperäistä altistumista koskevat raja-arvonsa, jotka yleensä kattavat enemmän aineita kuin EU:n direktiivit. Työperäistä altistumista koskevia raja-arvoja on kuitenkin määritetty vain vähäiselle määrälle työpaikoilla tällä hetkellä käytetyistä aineista.

Syöpää aiheuttaviksi aineiksi

Työntekijät voivat altistua monille vaarallisille aineille, jotka luokitellaan syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Jotkin ovat tulosta itse työprosesseista.

EU:ssa on erityissäännöksiä työntekijöiden suojelemiseksi. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskevan direktiivin mukaan työnantajien on arvioitava altistuminen syöpää aiheuttaville tai perimää vaurioittaville aineille ja estettävä altistuminen tai vähennettävä sitä mahdollisimman paljon. Ennaltaehkäisytoimenpiteiden hierarkian soveltamisen lisäksi

  • työnantajien on korvattava syöpää aiheuttava tai perimän muutoksia aiheuttava aine aineella, seoksella tai prosessilla, joka ei ole vaarallinen tai joka on vähemmän vaarallinen, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista.
  • Jos se ei ole mahdollista, on varmistettava, että sitä valmistetaan ja käytetään suljetussa järjestelmässä, jos se on teknisesti mahdollista.
  • Jos suljettu järjestelmä ei ole teknisesti mahdollinen, työnantajien on vähennettävä altistusta niin paljon kuin on teknisesti mahdollista, rajoitettava määriä ja pidettävä altistuvien työntekijöiden määrä mahdollisimman pienenä.

Työnantajien on myös

  • merkittävä riskialttiit alueet ja käytettävä asianmukaisia varoitus- ja turvallisuusmerkkejä
  • suunniteltava työskentelyprosessit niin, että ainetta vapautuu mahdollisimman vähän
  • poistettava syöpää aiheuttavat ja perimän muutoksia aiheuttavat aineet niiden syntypaikalla ympäristöä kunnioittaen
  • käytettävä asianmukaisia mittausmenettelyjä (erityisesti ennakoimattomasta tapahtumasta tai onnettomuudesta johtuvan epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa)
  • käytettävä henkilökohtaisia suojalaitteita, jos kollektiiviset suojatoimenpiteet eivät riitä
  • vastattava hygieniatoimenpiteistä (säännöllinen puhdistus)
  • laadittava hätäsuunnitelmat
  • käytettävä suljettuja ja näkyvästi merkittyjä säiliöitä säilytykseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja jätehuoltoon.

Lisäksi työnantajien on täytettävä erityisesti työntekijöitä ja viranomaisia koskevat tietovaatimukset ja pidettävä rekisteriä altistuneista työntekijöistä, mittauksista ja terveystarkastustuloksista.

OSHwikin artikkeleita: Asbestos, Respirable Crystalline Silica

Tutustu työperäistä syöpää käsittelevään verkko-osioon

Lue lisää syöpää aiheuttavia aineita koskevasta etenemissuunnitelmasta

Lainsäädännölliset suojatoimet

Kaikkien vaarallisten aineiden hallintaan työpaikoilla osallistuvien on oltava tietoisia lainsäädäntökehyksestä, joka kattaa vaaralliset aineet EU:ssa.

Työsuojelulainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijöitä yleisesti turvallisuus- ja terveysriskeiltä ja vaarallisilta aineilta työpaikoilla (esim. kemikaalidirektiivi, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskeva direktiivi ja raja-arvoja koskeva direktiivi). Siinä edellytetään, että työnantajat tekevät työpaikalla riskinarvioinnin kaikista turvallisuus- ja terveysriskeistä, muun muassa vaarallisia aineita koskevista riskeistä, ja toteuttavat asianmukaiset suojelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteet. Tiivistelmät asiaankuuluvasta EU:n lainsäädännöstä.

Tarkoituksena on varmistaa, että riskeihin puututaan niiden lähteellä, ja tehdä kollektiivisista toimenpiteistä – eli toimenpiteistä, jotka suojelevat järjestelmällisesti työntekijöiden ryhmää – ensisijainen tavoite.

REACH-lainsäädännössä ja CLP-asetuksessa vaaditaan kemikaalien valmistajia ja toimittajia takaamaan, että käyttäjille toimitetaan standardoidut turvamerkinnät, varoitusmerkit ja käyttöturvallisuustiedotteet. Niistä saa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niihin liittyvistä vaaroista sekä varastointiin, käsittelyyn ja riskien ennaltaehkäisyyn liittyviä ohjeita. Muut asetukset ja ohjeet kattavat erityisiä näkökohtia, kuten vaarallisten aineiden valmistuksen, toimituksen, kuljetuksen ja merkitsemisen, ja nekin ovat usein merkityksellisiä työpaikan kannalta.

Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat EU:n asetukset on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, mutta jäsenvaltioilla on myös oikeus ottaa käyttöön täydentäviä tai tiukempia säännöksiä työntekijöiden suojelemiseksi. Siksi yritysten on tärkeää tarkastaa kunkin asiaankuuluvan maan nimenomainen lainsäädäntö.

Lisätietoa seuraavista: