Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet

Image
Musculoskeletal disorders. Woman being treated for musculoskeletal disorders

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä työperäisiä vaivoja. Niistä kärsivät miljoonat työntekijät kaikkialla Euroopassa, ja niistä aiheutuu työnantajille miljardien eurojen kustannukset. Tule-sairauksiin puuttuminen auttaa parantamaan työntekijöiden elämänlaatua, mutta se on järkevää myös liiketoiminnan kannalta.

Työperäiset tule-sairaudet vaikuttavat selkään, niskaan, hartioihin sekä ylä- ja alaraajoihin. Niihin kuuluvat kaikki nivelten tai muiden kudosten vauriot tai vaivat. Terveysongelmat vaihtelevat vähäisistä säryistä ja kivuista vakavampiin sairauksiin, jotka edellyttävät työstä poissaoloa tai lääkehoitoa. Kroonisemmissa tapauksissa ne voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja työstä luopumiseen.

Tule-sairauksien syyt

Useimmat työperäiset tule-sairaudet kehittyvät ajan mittaan. Tule-sairauksilla ei ole tavallisesti yhtä yksittäistä syytä, vaan eri riskitekijät vaikuttavat usein yhdessä. Niihin kuuluu fyysisiä ja biomekaanisia tekijöitä, organisaatioon liittyviä ja psykososiaalisia tekijöitä sekä yksilöllisiä tekijöitä.

Fyysisiä ja biomekaanisia riskitekijöitä voivat olla

  • nostot, erityisesti yhdistettynä taivutus- ja kiertoliikkeisiin
  • toistuvat tai voimakkaat liikkeet
  • hankalat ja staattiset asennot
  • tärinä, heikko valaistus ja kylmä työympäristö
  • nopeatahtinen työ
  • istuminen tai seisominen pitkään samassa asennossa.

Organisaatioon liittyviä ja psykososiaalisia riskitekijöitä voivat olla

  • vaativa työ ja vähäinen itsenäisyys
  • taukojen puute, vähäiset mahdollisuudet vaihtaa työskentelyasentoja
  • nopeatahtinen työskentely, myös uusien teknologioiden käyttöön ottamisen seurauksena
  • pitkät työajat tai vuorotyö
  • kiusaaminen, häirintä ja syrjintä työpaikalla
  • vähäinen työtyytyväisyys

yleisesti kaikki psykososiaaliset ja organisaatioon liittyvät tekijät (erityisesti silloin, kun ne yhdistyvät fyysisiin riskeihin), jotka voivat aiheuttaa stressiä, väsymystä, ahdistusta tai muita reaktioita, jotka puolestaan lisäävät tule-sairauksien riskiä.

Yksilöllisiä riskitekijöitä voivat olla

  • aiemmat sairaudet
  • fyysinen kunto
  • elämäntyyli ja elintavat (esim. tupakointi, liikunnan puute)

riskinarviointi.

Yhtä yksittäistä ratkaisua ei ole, ja epätavallisiin tai vakaviin ongelmiin voidaan toisinaan tarvita asiantuntijan neuvontaa. Monet ratkaisut ovat kuitenkin mutkattomia ja edullisia, esimerkiksi kärryjen käyttö tavaroiden käsittelyssä tai pöydällä olevien esineiden paikkojen vaihtaminen.

Työnantajien olisi käytettävä tule-sairauksien torjunnassa seuraavien yhdistelmää:

  • Riskinarviointi: Omaksutaan kokonaisvaltainen toimintamalli, arvioidaan kaikki syyt (ks. edellä) ja puututaan niihin. On myös tärkeää ottaa huomioon työntekijät, joilla voi olla muita suurempi riski kärsiä tule-sairauksista. Riskien poistaminen on ensisijaista, mutta myös työtä on mukautettava työntekijöiden mukaan.
  • Työntekijöiden osallistuminen: Otetaan työntekijät ja heidän edustajansa mukaan keskustelemaan mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista.

Lisätietoa työperäisten tule-sairauksien ennaltaehkäisystä.

Ennaltaehkäisyä koskeva toimintasuunnitelma

Kun riskinarviointi on tehty, toimenpiteistä on laadittava tärkeysjärjestyksessä oleva luettelo ja työntekijät ja heidän edustajansa on saatava mukaan toteuttamaan sitä. Toimissa olisi keskityttävä ensisijaiseen ehkäisyyn mutta myös toimenpiteisiin, joilla vähennetään minkä tahansa vamman vakavuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikki työntekijät saavat asianmukaista tietoa, valistusta ja koulutusta terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja että he tietävät, miten erityisiä vaaroja ja riskejä voidaan välttää.

Toimenpiteet voivat koskea seuraavia aloja:

  • laitteiden, välineiden jne. sijoittelu työpaikalla: muutetaan sijoittelua työskentelyasentojen parantamiseksi
  • laitteet: varmistetaan, että laitteet on suunniteltu ergonomisesti ja että ne soveltuvat tehtäviin
  • tehtävät: muutetaan työskentelymenetelmiä tai työkaluja
  • johtaminen: suunnitellaan työ siten, että siinä ei työskennellä huonoissa asennoissa pitkään tai toistuvasti. Suunnitellaan tauot, kierrätetään töitä ja osoitetaan tehtäviä uudelleen
  • organisaatioon liittyvät tekijät: laaditaan tules-käytäntö, jolla parannetaan työn organisointia ja työpaikan psykososiaalista ympäristöä sekä edistetään tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Ennaltaehkäisytoimissa olisi myös otettava huomioon laitteiden tekniset muutokset ja työskentelyprosessien digitalisaatio sekä muutokset työn organisoinnin tavoissa.

Lisäksi tule-sairauksien hallinnassa on otettava huomioon sairauksista jo kärsivien työntekijöiden terveyden seuranta, terveyden edistäminen sekä kuntoutus ja työhönpaluu.

Tutkimus työperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista

EU-OSHA toteutti monivuotisen työsuojeluhankkeen, jossa tutkittiin työperäisiä tule-sairauksia. Tarkoituksena oli selvittää työperäisiin tule-sairauksiin liittyviä kysymyksiä, parantaa ymmärrystä aiheesta ja löytää tehokkaita tapoja sairauksien käsittelyyn. Hankkeessa tarkasteltiin myös toimintalinjoja ja työpaikoilla käytettävissä olevia toimenpiteitä, joilla autetaan ehkäisemään työperäisiä tule-sairauksia ja hallitsemaan kroonisia tule-sairauksia. Näitä toimenpiteitä olivat muun muassa työntekijöiden työhönpaluun tukeminen ja kuntoutus. Työsuojelua koskevassa yleiskatsaushankkeessa käsitellään päätöksentekijöiden ja tutkijoiden tarpeita, ja sillä täydennetään vuosien 2020−2022 Terveellinen työ -kampanjaa.

EU:n lainsäädäntö

Tule-sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys on jo tunnustettu EU:n direktiiveissä, EU:n työterveyden ja -turvallisuuden strategioissa, jäsenvaltioiden määräyksissä ja hyvän käytännön ohjeissa.

Työperäisten tule-sairauksien riskit kuuluvat työsuojelun puitedirektiivin soveltamisalaan. Direktiivin tarkoituksena on suojella työntekijöitä työperäisiltä riskeiltä yleisesti, ja siinä säädetään työnantajan vastuusta varmistaa turvallisuus ja terveys työpaikalla. Joitakin tule-sairauksiin liittyviä riskejä käsitellään erityisdirektiiveissä, etenkin käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskevassa direktiivissä, näyttöpäätedirektiivissä ja tärinädirektiivissä. Työvälineiden käyttöä koskevassa direktiivissä käsitellään työntekijöiden asentoja työvälineitä käytettäessä ja tehdään selväksi, että työnantajien on otettava ergonomiset periaatteet huomioon työsuojelun vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi.

EU-OSHA seuraa tule-sairauksien ilmaantuvuutta, syitä ja ennaltaehkäisyä. EU-OSHA tukee myös hyvien käytäntöjen jakamista.