You are here

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Musculoskeletal disorders. Woman being treated for musculoskeletal disorders
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä työperäisistä vaivoista. Ne vaikuttavat koko Euroopassa miljooniin työntekijöihin ja maksavat työnantajille miljardeja euroja. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin puuttuminen auttaa sekä parantamaan työntekijöiden elämää että on järkevää liiketoiminnan kannalta.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttavat tavallisesti selkään, niskaan, hartioihin ja yläraajoihin, mutta ne voivat vaikuttaa myös alaraajoihin. Niitä ovat kaikki nivelten tai muiden kudosten vauriot tai sairaudet. Terveysongelmat vaihtelevat pienistä säryistä ja kivuista vakavampiin sairauksiin, jotka vaativat lepoa tai lääkärin hoitoa. Kroonisemmissa tapauksissa ne voivat johtaa jopa vammoihin ja työstä luopumiseen.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kaksi pääryhmää ovat selkäkivut/-vammat ja työperäiset yläraajojen toimintahäiriöt (tunnetaan yleisesti ”toistuvina rasitusvammoina”).

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syitä

Useimmat työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet kehittyvät ajan myötä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ei ole tavallisesti yhtä yksittäistä syytä, vaan ne ovat usein monien eri tekijöiden yhdistelmä. Fyysisiä syitä ja organisatorisia riskitekijöitä ovat muun muassa

  • taakkojen käsittely, erityisesti kumartuneena ja taipuneena
  • toistuvat tai voimaa vaativat liikkeet
  • epämukavat tai staattiset asennot
  • tärinä, huono valaistus tai kylmä työympäristö
  • nopeatempoinen työ
  • pitkäaikainen istuminen tai seisominen samassa asennossa.

Todisteita tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten riskitekijöiden yhteydestä saadaan yhä enemmän (erityisesti yhdistettynä fyysisiin riskeihin). Niitä ovat muun muassa

  • suuret työvaatimukset tai vähäinen itsenäisyys
  • huono työtyytyväisyys.

Ennaltaehkäisy

Yhtä ainoaa ratkaisua ei ole, ja epätavalliset tai vakavat ongelmat voivat toisinaan edellyttää asiantuntija-apua. Monet ratkaisut ovat kuitenkin vaivattomia ja huokeita, esimerkiksi kuljetuskärryn antaminen avuksi tavaroiden käsittelyyn tai työpöydällä olevien tavaroiden paikan vaihtaminen.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin puuttumiseksi olisi käytettävä seuraavien yhdistelmää:

  • Riskinarviointi: omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa arvioidaan ja käsitellään kaikkia syitä (katso edellä)
  • Työntekijöiden osallistuminen: otetaan henkilöstö ja sen edustajat mukaan keskusteluihin mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista

Lue lisää työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisystä.

Toimet

Ennaltaehkäisytoimet voisivat tarkoittaa muutoksia seuraaviin:

  • Työtilan asettelu: parannetaan työskentelyasentoja mukauttamalla asettelua
  • Laitteet: varmistetaan, että laitteet on suunniteltu ergonomisesti ja että ne soveltuvat tehtäviin
  • Työntekijät: parannetaan riskitietoisuutta, annetaan koulutusta hyvistä työskentelymenetelmistä
  • Tehtävät: vaihdetaan työskentelymenetelmiä tai työkaluja
  • Johto: suunnitellaan työ siten, että voidaan välttää toistuvaa työtä tai pitkäaikaista työtä huonoissa asennoissa. Suunnitellaan lepotauot, kierrätetään työtehtäviä tai osoitetaan tehtäviä uudelleen
  • Organisatoriset tekijät: laaditaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevat toimintalinjat

Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista jo kärsivien työntekijöiden terveyden seuranta, terveyden edistäminen ja kuntoutus ja työelämään paluu on otettava huomioon tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevassa johdon lähestymistavassa.

EU:n lainsäädäntö

EU:n direktiiveissä, jäsenvaltioiden säädöksissä ja hyvien käytäntöjen ohjeissa tunnustetaan jo tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. Asiaankuuluvia direktiivejä ovat muun muassa yleinen työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva puitedirektiivi ja seuraavat aiheet kattavat direktiivit: taakkojen käsittely käsin, työssä käytettävät laitteet, vähimmäisvaatimukset työpaikoille ja työskentely (tietokoneen) näyttöjen kanssa.

Euroopan komissio järjesti vuonna 2007 kuulemisen mahdollisista yhteisön toimista, muun muassa uudesta lainsäädännöstä. Mahdollisia suunnitelmia lykättiin odotettaessa EU:n direktiivien tarkistamista vuosina 2014 ja 2015. EU:n jäsenvaltiot ja EU:n työmarkkinaosapuolet ovat tunnustaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet painopisteeksi.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto seuraa tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyyttä, syitä ja ennaltaehkäisyä. Virasto tukee myöshyvien käytäntöjen jakamista.