Epäasiallinen kohtelu työpaikalla on usein kärjistyvä ilmiö, jossa yksi tai useampi henkilö syyllistyvät toistuvasti yhden tai useamman työntekijän uhkailuun, pelotteluun, halventamiseen tai nöyryyttämiseen tai sosiaaliseen eristämiseen. Työpaikalla tekijä voi olla esihenkilö, työtoveri, alainen, toimeksiantaja tai asiakas eli kuka tahansa, jonka kanssa työntekijä on tekemisissä työnsä vuoksi.

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla on usein kärjistyvä ilmiö, jossa yksi tai useampi henkilö syyllistyvät toistuvasti yhden tai useamman työntekijän uhkailuun, pelotteluun, halventamiseen tai nöyryyttämiseen tai sosiaaliseen eristämiseen. Työpaikalla tekijä voi olla esihenkilö, työtoveri, alainen, toimeksiantaja tai asiakas eli kuka tahansa, jonka kanssa työntekijä on tekemisissä työnsä vuoksi.

Kolmannen osapuolen harjoittama väkivalta on fyysistä tai henkistä/sanallista väkivaltaa, johon syyllistyvät työpaikan ulkopuoliset henkilöt, eivät työtoverit.

Yleinen mielenterveyden häiriö. Masentunut mieliala tai aktiviteettien tuottaman mielihyvän tai niitä kohtaan koetun kiinnostuksen menettäminen pitkiksi ajoiksi. Masennus eroaa tavanomaisista mielialan muutoksista ja arkielämän tuntemuksista. (Masennusta sanotaan myös masentuneisuushäiriöksi.)

Tavoitteena on edistää mielenterveyttä vahvistamalla henkistä hyvinvointia, osaamista ja resilienssiä sekä luomalla edellytyksiä mielenterveyttä tukeville elinolosuhteille ja ympäristöille. Työpaikan mielenterveyden edistäminen kattaa työnantajan esittämät aloitteet, joiden tarkoituksena on parantaa työntekijöiden mielenterveyttä.

Hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, selviytyy normaalielämän paineista, pystyy työskentelemään tuottavasti ja tuloksekkaasti sekä kykenee antamaan panoksen yhteisölleen

Mielenterveyshäiriöille on tyypillistä kliinisesti merkitsevä häiriö henkilön tietoisuudessa, tunne-elämän säätelyssä tai käyttäytymisessä. Niihin liittyy yleensä ahdistusta tai toimintakyvyn heikkenemistä tärkeillä toiminta-alueilla

Mielenterveyteen liittyvä stigma eli leima tarkoittaa ihmisten tuomitsemista, ryhmän ulkopuolelle sulkemista tai epäoikeudenmukaista kohtelua mielenterveysongelmien takia. Leima perustuu usein väärinkäsitykseen, pelkoon tai stereotypioihin, ja se voi aiheuttaa häpeän ja syrjinnän tunteita.

Monimuotoisuus viittaa eroihin tietyssä ympäristössä tai tilanteessa. Työpaikalla sillä voidaan tarkoittaa työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa ihonvärin, etnisen taustan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, vammaisuuden, sosioekonomisen taustan ja koulutuksen osalta. Monimuotoinen työvoima ei tarkoita vain eritaustaisten ihmisten palkkaamista, vaan myös näiden erojen hyväksymistä ja arvostamista. Monimuotoisuus työssä -käsite kuvaa työyhteisön koostumusta, kun osallisuuden-käsite puolestaan koskee sitä, miten eri ryhmät otetaan mukaan.

Neuromoninaisuus viittaa siihen, että kaikilla ihmisillä on erilaisia kognitiivisia profiileja, neurologisia kykyjä sekä vahvuuksia ja haasteita jotka tulisi tunnustaa ja joita tulisi kunnioittaa.

Yhteisten arvojen, katsomusten, merkitysten ja odotusten kokonaisuus, joka muokkaa ihmisten työskentelyä ja vuorovaikutusta organisaatiossa. Se vaikuttaa viestintään, päätöksentekoon ja yleiseen työympäristöön

Työterveydessä ja -turvallisuudessa organisatorisilla toimenpiteillä tarkoitetaan työpaikan rakenteiden, työprosessien ja työn suunnittelun muuttamista siten, että työntekijöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja vaaroja voidaan vähentää. Psykososiaalisten riskien hallintaan työpaikalla voi esimerkiksi kuulua toimenpiteitä, kuten vastuiden ja tehtävien selkeyttäminen, selkeät ohjeet, joustavat työajat, työkierto, sijaisjärjestelyjen parantaminen ja organisaatiokulttuurin muokkaaminen.

Osallistavalla eli inklusiivisellä työpaikalla varmistetaan, että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvostettu ja saa tunnustusta ainutlaatuisen työpanoksensa vuoksi. Inklusiivisella työpaikalla kunnioitetaan työntekijöiden erilaisuutta ja monimuotoisuutta. Osallistavat työpaikat hyödyntävät toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ennakkoluuloja, syrjintää ja mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Osallistava työpaikka myös mukautuu työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin ja kykyihin. 

Psykososiaalinen riski viittaa psykologisen, sosiaalisen tai fyysisen haitan tai vaaran mahdollisuuteen ja niihin tapoihin, joilla psykososiaaliset vaaratekijät voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja organisaation tuloksiin.

Psykososiaaliset haitat ja vaarat ovat kielteisiä psykososiaalisia tekijöitä. Ne voivat vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden terveyteen ja organisaation tuloksiin ja ilmetä esimerkiksi työntekijöiden vähäisenä autonomina tai heikkona sosiaalisena tukena.

Työn suunnittelun ja hallinnan sekä sen sosiaalisen ja organisatorisen sisällön ominaisuudet, esimerkiksi emotionaaliset vaatimukset, työmäärä ja sosiaalinen tuki.

Työpaikan psykososiaalisten vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen ja niiden mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen tai haittojen arviointi. Arvioinnin perusteella päätetään, voidaanko riskit poistaa, ja jos ei voida, tarkastellaan, mitkä ennaltaehkäisevät ja suojaavat toimenpiteet ovat jo käytössä ja tulisi ottaa käyttöön riskien hallitsemiseksi.

Prosessi, jossa työpaikan psykososiaalisia vaaroja käsitellään ennakoivasti. Siihen sisältyy psykososiaalisten riskien arvioinnin valmistelu ja toteuttaminen, tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä toimenpiteiden arviointi, jonka avulla varmistetaan niiden mukauttaminen ja parantaminen.

Tarkoittaa työskentelyä sairaudesta tai loukkaantumisesta huolimatta, vaikka tila estää työskentelemästä tehokkaasti ja/tai turvallisesti.

Kaikenlainen ei-toivottu sanallinen, sanaton tai fyysinen seksuaalissävytteinen käyttäytyminen, jonka tarkoituksena tai seurauksena on henkilön arvon loukkaaminen ja joka muokkaa ympäristöä uhkaavaksi, vihamieliseksi, halventavaksi, nöyryyttäväksi tai loukkaavaksi.

Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa stigmatisoitunut henkilö on sisäistänyt kielteiset asenteet ja syyllisyyden osaksi identiteettiään

Työpaikka, joka tukee työntekijöiden henkistä hyvinvointia ja ehkäisee aktiivisesti mielenterveydelle aiheutuvia haittoja – riippumatta siitä, johtuuko haitta tahallisesta teosta, piittaamattomuudesta vai vahingosta.

Terveyden edistäminen työpaikalla yhdistää työnantajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan pyrkimykset ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi työssä.
Tämä voidaan saada aikaan

• parantamalla työn organisointia ja työympäristöä
• edistämällä aktiivista osallistumista ja
• kannustamalla henkilökohtaiseen kehittymiseen

joko johtuu työstä tai johon työ on vaikuttanut.

Tällaiset ohjelmat on suunniteltu parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia palata työhön ja pysyä työelämässä sairauspoissaolojakson jälkeen. Niissä yhdistyvät lääketieteellinen hoito, kuntoutus ja itse työhön suunnatut toimenpiteet ja tuki.

tarkoitetaan sitä, miten paljon työntekijät voivat vaikuttaa siihen, miten he suorittavat työnsä. Tämä voi liittyä esimerkiksi työn menetelmiin ja suunnitteluun.

Työpaikkakiusaaminen on usein kärjistyvä ilmiö. EU-OSHA määrittelee englanninkielisen käsitteen ”mobbing” erityisesti joukon tai ryhmän harjoittamaksi kiusaamiseksi tai häirinnäksi. Tavallisesti ryhmä työntekijöitä uhkailee, pelottelee, häiritsee tai nöyryyttää toistuvasti yhtä tai useampaa työntekijää. Työpaikalla kiusaajat voivat olla esihenkilöitä, työtovereita, alaisia, toimeksiantajia tai asiakkaita eli keitä tahansa, joiden kanssa työntekijä joutuu tekemisiin työnsä vuoksi. Monissa Euroopan maissa "mobbing" tarkoittaa kuitenkin häirintää tai kiusaamista riippumatta siitä, kuinka moni on kiusaajana tai kohteena.

Työperäinen stressi tarkoittaa emotionaalisia, kognitiivisia, käyttäytymiseen liittyviä ja fyysisiä reaktioita, jotka ovat seurausta työn sisällön, organisoinnin ja työympäristön haitallisista ja epäsuotuista piirteistä.  Se on tila, jolle on ominaista ylivirittyneisyys ja ahdistus ja usein myös tunne siitä, ettei enää jaksa tai pysty vaikuttamaan tilanteeseen

osoittaa, miten yksittäinen työntekijä auttaa päivittäisellä työllään organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa.

Oireyhtymä, joka johtuu kroonisesta työperäisestä stressistä ja jonka oireille on ominaista kolme tekijää: tunne energian ehtymisestä tai väsymys; henkinen etääntyminen työstä tai kielteisyys tai kyynisyys työtä kohtaan; sekä heikentynyt ammatillinen pystyvyyden tunne.

Psykososiaalisten vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisyssä yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan toimia, jotka kohdistuvat yksilöön ja tukevat häntä, sen sijaan, että muutettaisiin organisatorisia tai teknisiä seikkoja. Yksilölliset toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi koulutukseen, joka keskittyy vaikeiden asiakkaiden kanssa toimimiseen, työnohjaukseen, ajanhallintaan ja sopeutumiseen.