Työperäiset sairaudet

Work-related diseases

©EU-OSHA/Adam Skrzypczak

Yksi EU-OSHAn ensisijaisista tavoitteista on  kaudelle 2014–2020 laaditun työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen mukaisesti tukea työperäisten sairauksien ehkäisyä. Tavoitteena ei ole ainoastaan parantaa yksittäisten työntekijöiden elämää vaan myös minimoida  työperäisistä sairauksista ja kuolemista aiheutuvat kustannukset.

Työtapaturmien määrä on alentunut 25 % viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Työperäiset sairaudet aiheuttavat kuitenkin arvioiden mukaan 2,4 miljoonaa kuolemantapausta maailmassa vuosittain. Näistä 200 000 tapahtuu Euroopassa. 

EU-OSHAn työperäisiin sairauksiin liittyvän työn tavoitteena on tarjota näyttöä pohjaksi ennaltaehkäisylle, toimintalinjoille ja käytännöille. Toinen tärkeä tavoite on tarjota selkeämpi kuva työperäisten sairauksien ongelman laajuudesta.

Työperäisiin sairauksiin kuuluvat

Nykyiset hankkeet

EU-OSHA aloitti vuonna 2015 yleisen tutkimushankkeen, joka kattaa kolme työperäisten sairauksien tutkimuksen, toimintalinjojen ja käytännön aluetta:

Määritelmät ja säännökset

”Työperäinen sairaus” on mikä tahansa sairaus, joka on työpaikalla esiintyvien tekijöiden aiheuttama tai pahentama. Käsitteeseen sisältyy monia sairauksia, joiden syyt ovat monimutkaisemmat ja sisältävät työperäisiä ja muita kuin työperäisiä tekijöitä yhdessä.

”Ammattitauti” on mikä tahansa sairaus, jonka aiheuttaa pääasiassa altistuminen työssä fyysiselle, organisointiin liittyvälle, kemialliselle tai biologiselle riskitekijälle tai näiden tekijöiden yhdistelmälle. Ammattitaudit ovat useimmiten niitä, jotka on lueteltu kansallisessa lainsäädännössä riskitekijöille työssä altistumisesta johtuvina. Ammattitaudin tunnistamiseen voi liittyä korvaus, jos on selvää, että työssä altistumisen ja sairauden välillä on syysuhde.

Eurooppalainen ammattitautiluettelo antaa suosituksia siitä, mitkä ammattitaudit olisi sisällytettävä jäsenvaltioiden kansallisiin luetteloihin. Siinä on suosituksia myös korvauksia koskevien sääntöjen, ennaltaehkäisyn ja tilastotietojen keruun käyttöön ottamiseksi.

EU-tason ohjeasiakirjoissa samoin kuin kansallisen tason ohjeissa määritellään diagnosointia ja altistusta koskevat kriteerit, joiden perusteella työperäinen sairaus tunnistetaan luetteloon sisällytettäväksi ammattitaudiksi. On myös muita kriteerejä, joita sovelletaan korvauksiin. Ne liittyvät useimmiten vamman tai työkyvyttömyyden vähimmäisasteeseen. Monet jäsenvaltiot julkaisevat tietoja tunnistetuista ammattitaudeista vuosiraporteissa, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuustilannetta koskevissa.

Mikä aiheuttaa sairauksia työssä?

Monentyyppiset sairaudet, kuten syöpä, hengityselinten sairaudet, kardiovaskulaariset sairaudet, ihotaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveysongelmat voivat aiheutua työstä tai pahentua sen vuoksi. Vaikka tällaisten sairauksien syyt voivat olla monimutkaisia, tiettyjen työpaikan altistustekijöiden tiedetään vaikuttavan sairauden kehittymiseen tai etenemiseen. Näitä ovat esimerkiksi

On tärkeää seurata huolellisesti riskejä, jotka liittyvät tällaisiin altistuksen muotoihin ja niiden yhdistelmiin, mukaan lukien muuttuvat työskentelymallit.

Tietoisuuden lisääminen ja ennaltaehkäisyn edistäminen

Työpaikkatason hyviin käytäntöihin kuuluu riskien ehkäisyn ja hyvinvoinnin kulttuuri työpaikalla. On myös hyvin tärkeää, että yritykset arvioivat ja hallitsevat riskejä ja noudattavat ennaltaehkäisyn hierarkiaa.

Muita hyviä keinoja vähentää työperäisiä sairauksia ovat ennakoiva seuranta terveysongelmien ehkäisemiseksi ja työpaikan terveellisyyden edistäminen työpaikan terveyden edistämiseen liittyvien toimien avulla.