Psykososiaaliset riskit ja työperäinen stressi ovat työterveyden ja -turvallisuuden haastavimpia kysymyksiä. Ne vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen sekä organisaatioon ja kansantalouteen.
Noin puolet eurooppalaisista työntekijöistä arvioi stressin yleiseksi työpaikallaan, ja noin puolet kaikista menetetyistä työpäivistä johtuu stressistä. Kuten moniin muihin mielenterveyden kysymyksiin, myös stressiin liittyy usein väärinymmärrystä tai leimaamista. Jos psykososiaalisia riskejä ja stressiä tarkastellaan kuitenkin organisaatioon liittyvänä kysymyksenä eikä yksilöllisenä heikkoutena, niiden havaitaan olevan yhtä lailla hallittavissa kuin muiden työpaikan terveys- ja turvallisuusriskien.
Mitä ovat psykososiaaliset riskit ja stressi?
Psykososiaaliset riskit johtuvat puutteellisesta työn suunnittelusta, organisoinnista ja hallinnoinnista sekä työpaikan huonosta sosiaalisesta ilmapiiristä, ja niistä voi aiheutua kielteisiä psykologisia, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia, kuten työperäistä stressiä, työuupumusta tai masennusta. Esimerkkejä psykososiaalisiin riskeihin johtavista työoloista ovat
- liiallinen työkuorma
- ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvä tehtävänkuva
- heikot mahdollisuudet osallistua työntekijää itseään koskeviin päätöksiin tai vaikuttaa siihen, miten työ tehdään
- huonosti hallittu organisaation muutos, työn epävarmuus
- toimimaton viestintä, johdon tai kollegojen tuen puute
- kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä, kolmannen osapuolen käyttämä väkivalta.
Työn vaatimuksia tarkasteltaessa on tärkeää olla sekoittamatta psykososiaalisia riskejä, kuten liiallista työkuormaa, tilanteeseen, joka on innostava, joskin toisinaan haastava ja jossa työilmapiiri on kannustava ja työntekijät hyvin koulutettuja ja motivoituneita tekemään parhaansa. Hyvä psykososiaalinen ilmapiiri vahvistaa hyvää suoriutumista ja henkilökohtaista kehitystä sekä työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Työntekijät kokevat stressiä, kun työn vaatimukset ovat liialliset ja suuremmat kuin heidän kykynsä selviytyä niistä. Mielenterveysongelmien lisäksi pitkittyneestä stressistä kärsivät työntekijät voivat saada vakavia fyysisiä terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonitauteja tai tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Organisaation kannalta kielteisiin vaikutuksiin kuuluvat kokonaistuottavuuden heikkeneminen, lisääntyneet poissaolot, presenteismi (työntekijä saapuu töihin sairaana kykenemättä työskentelemään täysipainoisesti) ja lisääntyneet tapaturmat ja loukkaantumiset. Stressistä johtuvat poissaolot ovat yleisesti pidempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot, ja työperäinen stressi voi lisätä varhaista eläkkeelle jääntiä. Yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset arvioidaan merkittäviksi, ja niiden suuruus kansallisella tasolla on miljardeja euroja.
Miten merkittävästä ongelmasta on kyse?
EU-OSHAn Euroopan laajuinen mielipidekysely osoittaa, että noin puolet työntekijöistä pitää työperäisen stressin ongelmaa työpaikallaan yleisenä. Yleisimmin mainittuja työperäisen stressin syitä ovat työn uudelleenorganisointi tai työhön liittyvä epävarmuus, pitkät työpäivät tai liiallinen työmäärä sekä häirintä ja väkivalta työssä. EU-OSHA tarjoaa tuoreita tietoja ja tutkimukseen perustuvaa näyttöä työperäisen stressin ja psykososiaalisten riskien yleisyydestä ja terveysvaikutuksista.
Psykososiaalisten riskien hallinnassa pidetään tehokkaimpana ehkäisevää, kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä lähestymistapaa. EU-OSHAn yritystutkimuksessa uusista ja esiin nousevista riskeistä (ESENER) selvitetään, miten psykososiaalisia riskejä ymmärretään ja hallitaan yrityksissä eri puolilla Eurooppaa ja määritetään niiden keskeisimmät syyt, niiden hallinnan esteet sekä niihin liittyvä tuen tarve. Tutkimus osoittaa, että psykososiaalisten riskien katsotaan olevan haastavampia ja vaikeammin hallittavissa kuin perinteisten työterveyden ja -turvallisuuden riskien. Työperäisen stressin, väkivallan ja häirinnän käsittelyn helpottamiseksi tarvitaankin valistusta ja yksinkertaisia käytännön työvälineitä.
Miten psykososiaalisia riskejä voidaan ehkäistä ja hallita?
Oikea lähestymistapa auttaa ehkäisemään psykososiaalisia riskejä ja työperäistä stressiä ja saamaan ne hyvin hallintaan yrityksen koosta tai tyypistä riippumatta. Niihin voidaan puuttua yhtä loogisesti ja järjestelmällisesti kuin muihin työpaikkojen terveys- ja turvallisuusriskeihin.
Stressinhallinta ei ole vain työnantajien moraalinen velvollisuus ja hyvä sijoitus vaan myös puitedirektiivissä 89/391/ETY säädetty lakimääräinen velvollisuus, jota tukevat työperäisestä stressistä sekä työpaikkahäirinnästä ja -väkivallasta annetut työmarkkinaosapuolten puitesopimukset.
Euroopan mielenterveys- ja hyvinvointisopimuksessa tunnistetaan lisäksi työpaikkojen muuttuvat vaatimukset ja lisääntyvät paineet, ja siinä kannustetaan työnantajia toteuttamaan vapaaehtoisia lisätoimia henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vaikka työnantajilla on lain mukainen vastuu varmistaa, että työpaikan riskit on arvioitu ja saatu asianmukaisesti hallintaan, on tärkeää ottaa myös työntekijät siihen mukaan. Työntekijät ja heidän edustajansa tietävät parhaiten, millaisia ongelmia heidän työympäristössään voi ilmetä. Työntekijöiden osallistuminen varmistaa, että toteutetut toimenpiteet ovat sekä asianmukaisia että tehokkaita.