You are here

Työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva puitedirektiivi

Vuonna 1989 hyväksytty EU:n puitedirektiivi työturvallisuudesta ja työterveydestä (direktiivi 89/391/ETY) oli tärkeä merkkipaalu työturvallisuuden ja työterveyden parantamisessa. Se takaa turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset kaikkialla Euroopassa, samalla kun jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus pitää voimassa tai vahvistaa tiukempia toimenpiteitä.

Direktiivi 89/391 (työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva puitedirektiivi),
annettu 12. kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (puitedirektiivi).

Puitedirektiivin tietyt säännökset saivat vuonna 1989 aikaan muun muassa seuraavanlaisia huomattavia uudistuksia:

  • Termi "työympäristö" määritettiin kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 155 mukaisesti, ja se määrittää nykyaikaisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon tekninen turvallisuus sekä terveyden heikentymisen ehkäisy.
  • Direktiivillä pyritään vahvistamaan yhtäläinen turvallisuuden ja terveyden taso kaikille työntekijöille (ainoita poikkeuksia ovat kotitaloustyöntekijät ja tietyt julkiset ja sotilaalliset palvelut).
  • Direktiivi velvoittaa työnantajat ryhtymään tarvittaviin ehkäisytoimenpiteisiin työturvallisuuden ja työterveyden tason parantamiseksi.
  • Direktiivissä perustekijäksi määritetään riskinarvioinnin periaate ja esitetään sen keskeiset osatekijät (esim. vaaran tunnistaminen, työntekijöiden osallistuminen, asianmukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja ensisijaisesti riskien aiheuttajien poistaminen, työpaikan vaaroja koskevien asiakirjojen laatiminen ja säännöllinen uudelleenarviointi).
  • Uusi ehkäisytoimenpiteiden käyttöönottoa koskeva velvoite korostaa epäsuorasti uusien turvallisuus- ja terveyshallinnan muotojen merkitystä osana yleisiä hallintaprosesseja.

Puitedirektiivi oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 1992 loppuun mennessä. Direktiivin täytäntöönpano vaikutti eri tavoin eri jäsenvaltioiden kansallisiin oikeusjärjestelmiin. Joissakin jäsenvaltioissa puitedirektiivillä oli huomattavia oikeudellisia seurauksia, jotka johtuivat kansallisen lainsädäännön puutteista, kun taas toisissa jäsenvaltioissa merkittävät tarkistukset olivat tarpeettomia.

Vuonna 2004 Euroopan komissio julkaisi tiedonannon (KOM [2004] 62) työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien direktiivien 89/391/ETY (puitedirektiivi), 89/654/ETY (työpaikat), 89/655/ETY (työlaitteet), 89/656/ETY (henkilönsuojaimet), 90/269/ETY (taakkojen käsittely) ja 90/270/ETY (näyttöpäätteet) käytännön täytäntöönpanosta. Tiedonannon mukaan EU:n lainsäädännöllä on ollut kansallisiin työturvallisuus- ja työterveysvaatimuksiin selvästi myönteistä vaikutusta, joka koskee sekä kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä että käytännön soveltamista yrityksissä ja julkisen sektorin laitoksissa.

Tiedonannossa todettiin, että yleisesti ottaen EU:n lainsäädännöllä oli edistetty ennaltaehkäisevän kulttuurin luomista kaikkialla Euroopan unionissa sekä kansallisten lainsäädäntöjärjestelmien järkeistämistä ja yksinkertaistamista. Tiedonannossa tuotiin kuitenkin samalla esiin erilaisia lainsäädännön soveltamisessa esiintyneitä puutteita, jotka estivät sen täyden potentiaalin hyödyntämisen. Tiedonannossa todettiin myös, että rikkomismenettelyjä oli käynnistetty.