You are here

Työsuojelu mikro- ja pienyrityksissä

Mikro- ja pienyritykset ovat tärkeitä taloudellisen kasvun, innovaation, työllistymisen ja sosiaalisen integraation edistäjiä ja ne muodostavat EU:n talouden selkärangan.

Komission suosituksessa 2003/361/EY mikro- ja pienyritykset määritellään seuraavasti:

  • Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.
  • Pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vuosina 2015/2016 mikro- ja pienyrityksiä oli 98,8 % kaikista muista kuin rahoitusalan yrityksistä EU:ssa eli 22,7 miljoonaa yritystä. Mikro- ja pienyritykset työllistävät noin puolet EU:n työvoimasta (noin 30 % työntekijöistä on työssä mikroyrityksissä ja 20 % pienyrityksissä).

Mitä haasteita mikro- ja pienyrityksillä on?

Työsuojelu on usein hoidettu huonosti mikro- ja pienyrityksissä, joten työntekijöillä on suurempi työtapaturmien ja työperäisen sairastumisen riski. Mikro- ja pienyritykset ovat heterogeenisiä, eikä niillä ole juurikaan yhteistä edustusta. Tämä aiheuttaa haasteita työolojen seurannassa, tietoisuuden herättämisessä ja työsuojelun täytäntöönpanossa. Tämä asia on etusijalla kansallisissa työsuojelustrategioissa, Euroopan komission strategisessa kehyksessä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa.

Monet tutkimukset, kuten EU-OSHAn kyselytutkimus Euroopan yrityksille uusista ja kehittyvistä riskeistä (ESENER), osoittavat, että mitä pienempi yritys on, sitä merkittävämpiä haasteita sillä on työsuojelun hallinnassa. ESENERin tulokset osoittavat kuitenkin myös, että jopa hyvin pienetkin yritykset ilmoittavat korkeatasoisesta työsuojelun hallinnasta joissakin EU-jäsenvaltioissa ja joillakin aloilla. Tämä viittaa siihen, että työsuojelun hallintaa voidaan parantaa huomattavasti mikro- ja pienyrityksissä, jos ne saavat oikeanlaista tukea. 

EU-OSHAn hanke työsuojelun parantamiseksi mikro- ja pienyrityksissä

EU-OSHAn laaja-alaisessa hankkeessa, jonka aiheena on työsuojelun parantaminen mikro- ja pienyrityksissä (2014–2018), pyrittiin löytämään tärkeimpiä toimintalinjoihin, strategioihin ja käytännön ratkaisuihin liittyviä menestystekijöitä, joiden avulla voidaan parantaa Euroopan mikro- ja pienyritysten työsuojelua.

Mitä tietoa tutkimus tarjoaa mikro- ja pienyritysten työsuojelusta?

Hankkeen ensimmäinen vaihe osoitti niiden työsuojeluhaasteiden laajuuden, joita mikro- ja pienyritykset eri puolilla Eurooppaa kohtaavat, sekä myös joitakin niistä tekijöistä, jotka osaltaan heikentävät työsuojelun hallintaa näissä yrityksissä. Kirjallisuuskatsauksessa Työterveys- ja työturvallisuus mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa viitataan yleiseen ja monitahoiseen resurssien puutteeseen, joka saa huomattavan osan mikro- ja pienyrityksistä käyttämään alhaisten kustannusten liiketoimintastrategioita. Tällaisten yritysten merkittävimpiä ominaisuuksia ovat heikko taloudellinen tilanne, huoli taloudellisesta selviytymisestä, puutteellinen sijoittaminen työsuojeluun, omistajajohtajien tietämyksen, tietoisuuden ja pätevyyden vähäisyys sekä sellaiset asenteet ja prioriteetit, jotka eivät suosi työsuojelua.

Työpaikan näkökulma

Mikro- ja pienyritysten työsuojeluun liittyviä asenteita ja käytäntöjä tutkittiin 360 perusteellisessa haastattelussa, joihin osallistui sekä työntekijöitä että omistajajohtajia. Joihinkin usein havaittuihin asenteisiin sisältyi voimakkaan reaktiivinen suhtautuminen työsuojeluun – käsitys, että talonpoikaisjärki on riittävä työsuojelutoimenpide ja että riskit ”kuuluvat työhön”. Kuitenkin löytyi myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Lue raportti Safety and health in micro and small enterprises in the EU: the view from the workplace (työsuojelu mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa: työpaikan näkökulma).

Onko olemassa hyviä käytäntöjä, joiden varaan voimme rakentaa?

Eri puolilla Eurooppaa on olemassa esimerkkejä onnistuneista työsuojelun toimintalinjoista, strategioista ja välineistä, joiden kohteina ovat mikro- ja pienyritykset. Raportissa Safety and health in micro and small enterprises in the EU: from policy to practice — description of good examples (työsuojelu mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa: toimintalinjoista käytäntöön – hyvien esimerkkien esittely) kuvaillaan perusteellisesti yli 40 tällaista toimenpidettä.

Hyviä esimerkkejä tutkittiin tarkemmin sen selvittämiseksi, mikä toimii, kenen hyväksi ja missä olosuhteissa. Tähän sisältyi myös niiden laaja potentiaali tuottaa myönteisiä vaikutuksia ja niiden siirrettävyys.

Lue raportti From policy to practice: policies, strategies, programmes and actions supporting OSH in micro and small enterprises (toimintalinjoista käytäntöön: mikro- ja pienyritysten työsuojelua tukevat toimintalinjat, strategiat, ohjelmat ja toimet), jossa kerrotaan myös mikro- ja pienyritysten kanssa toimivien välittäjien kokemuksista.

Miten voidaan varmistaa, että työsuojelun toimintalinjoilla ja toimenpiteillä saavutetaan mikro- ja pienyritykset?

Hankkeen havaintoja on analysoitu kokonaisuudessaan tarkoituksena tarjota näyttöön perustuvia suosituksia sellaisten tehokkaampien ohjelmien ja toimenpiteiden kehittämistä varten, joilla parannettaisiin mikro- ja pienyritysten työsuojelua. Safety and health in micro and small enterprises in the EU: Final report from the 3-year SESAME project (mikro- ja pienyritysten työsuojelu EU:ssa; kolmivuotisen SESAME-hankeen loppuraportti) korostaa seuraavien tekijöiden tärkeyttä:

  • kaikkien tärkeimpien sääntelyn toimijoiden osallistuminen
  • sääntelyn mukaisten tarkastusten vahvistaminen
  • kestävien, helposti sovellettavien ja siirrettävissä olevien ratkaisujen tarjoaminen
  • työsuojeluasioiden liittäminen paremmin alakohtaisiin koulutusjärjestelmiin
  • ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen osallistuminen sellaisten toimintalinjojen kehittämiseen, joilla voidaan saada mikro- ja pienyritykset mukaan
  • paremmat toimitusketjujärjestelyt.

EU-OSHA auttaa mikro- ja pienyrityksiä arvioimaan työpaikan riskejä

Asianmukainen riskinarviointi on terveellisen työympäristön keskeinen tekijä. Riskinarviointien toteuttaminen voi kuitenkin olla haastavaa, varsinkin mikro- ja pienyrityksille, joilta saattaa puuttua resursseja tai tietämystä tehokkaan riskinarvioinnin tekemiseksi.

EU-OSHAn vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkotyökalun (OIRA) tarkoituksena on auttaa asiassa. OiRA on ensimmäinen EU-tason aloite, jonka tarkoituksena on kannustaa mikro- ja pienyrityksiä (lähinnä jäsenvaltioiden sekä EU-tason ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten kautta) tekemään riskinarvioinnin.

Lue lisää mikro- ja pienyritysten työsuojeluriskien arvioinnista tästä asiaan liittyvästä OSHwiki-artikkelista.