| Safety and health at work EU-OSHA

Terveydenvalvontaohjelmia olisi perustettava vain, jos ne parantavat suojelua ja riskien ehkäisyä ja täyttävät neljä kriteeriä: tarve, asiaankuuluvuus, tieteellinen pätevyys ja tehokkuus. Ne ovat tavallisesti työterveyspalvelujen järjestämiä. Kansainvälisen työterveyskomission eettisessä säännöstössä täsmennetään terveysvalvonnan eettiset kriteerit.

Joissakin EU:n direktiiveissä ja kansallisen lainsäädännön säännöksissä täsmennetään terveysvalvonnan sisältö ja menetelmät tiettyjen tekijöiden osalta. Siitä on pidettävä kirjaa, ja työntekijöille on ilmoitettava sen tuloksista. Koska nämä tiedot kuitenkin ovat luottamuksellisia, työnantajalle kerrotaan vain työntekijän soveltuvuudesta työhön ja mahdollisista työpaikalla toteutettavista toimenpiteistä.

Direktiiveissä esitetään myös vaatimukset, jotka koskevat seuranta- ja terveysvalvontatietojen toimittamista saataville, ja tietojen säilyttämistä koskevat erityiset säännöt. Esimerkiksi karsinogeeneja ja mutageeneja koskevassa direktiivissä täsmennetään, että tiedot on säilytettävä 40 vuoden ajan.

Työperäinen altistuminen biologisille tekijöille voi olla yhteydessä useisiin terveysongelmiin kuten tartuntatauteihin, syöpään ja allergioihin. Jotkin biologiset tekijät voivat myös vahingoittaa syntymättömiä lapsia.

Tietyillä aloilla työskentelevät, kuten terveydenhuollon ja eläinlääkinnän, maatalouden, jätevesihuollon ja laboratorioiden työntekijät, ovat erityisen alttiita riskeille. He voivat työskennellä suoraan mikrobien parissa tai olla alttiina niille ollessaan kosketuksessa esimerkiksi kehon nesteiden tai maan kanssa. Jos biologiselle tekijälle altistumisen lähde tiedetään, on suhteellisen helppoa ehkäistä sen haitalliset vaikutukset terveydelle. Tuntemattomiin altistuksen lähteisiin liittyvä riskinhallinta on paljon vaikeampaa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisuja aiheesta

Biologiset tekijät ja työperäiset sairaudet: kirjallisuuskatsauksen tulokset, asiantuntijaselvitys sekä seurantajärjestelmien analyysi: raportti ja tiivistelmä

Tausta-asiakirjoissa määritetään aloja, joilla biologisille aineille altistumisen riski on suuri: terveydenhoito, työ, jossa on matkustelua ja yhteydenpitoa matkustajiin, eläimiin liittyvät ammatit, jätehuolto ja jäteveden käsittely sekä maanviljely.

Työperäisiä sairauksia koskevat seurantaraportit, joita pidetään varhaisvaroitusmerkkeinä, voivat auttaa selvittämään, missä tilanteissa tai millä työpaikoilla työsuojelua on parannettava. EU-OSHA on julkaissut tutkimustietoa varoitusjärjestelmistä ja sairauden esiintymisen indikaattorien järjestelmistä, joiden avulla voidaan havaita varhaiset merkit työperäisistä sairauksista:

Alert and sentinel systems – literature review (työsuojelun varoitusjärjestelmät ja sairauden esiintymisen indikaattorien järjestelmät - kirjallisuuskatsaus)

Alert and sentinel systems – expert workshop - proceedings (työsuojelun varoitusjärjestelmät ja sairauden esiintymisen indikaattorien järjestelmät - asiantuntijaseminaarin asiakirjat)

Työperäisten sairauksien tunnistamisessa EU:ssa käytettävät valmius- ja valvontamenetelmät: raportti ja tiivistelmä

Valmius- ja valvontajärjestelmät – seminaari – menettelyt

Työperäisten sairauksien tunnistamisessa EU:ssa käytettävät valmius- ja valvontamenetelmät: esittely asiantuntijayleisölle

Työperäisten sairauksien tunnistamisessa EU:ssa käytettävät valmius- ja valvontamenetelmät: esittely maallikkoyleisölle

Tutustu kaikkeen valmius- ja valvontajärjestelmiä koskevaan asiantuntija-aineistoon

Työtapaturmien määrä on alentunut 25 % viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Työperäiset sairaudet aiheuttavat kuitenkin arvioiden mukaan 2,4 miljoonaa kuolemantapausta maailmassa vuosittain. Näistä 200 000 tapahtuu Euroopassa.

EU-OSHAn työperäisiin sairauksiin liittyvän työn tavoitteena on tarjota näyttöä pohjaksi ennaltaehkäisylle, toimintalinjoille ja käytännöille. Toinen tärkeä tavoite on tarjota selkeämpi kuva työperäisten sairauksien ongelman laajuudesta.

Työperäisiin sairauksiin kuuluvat

Nykyiset hankkeet

EU-OSHA aloitti vuonna 2015 yleisen tutkimushankkeen, joka kattaa kolme työperäisten sairauksien tutkimuksen, toimintalinjojen ja käytännön aluetta:

Määritelmät ja säännökset

”Työperäinen sairaus” on mikä tahansa sairaus, joka on työpaikalla esiintyvien tekijöiden aiheuttama tai pahentama. Käsitteeseen sisältyy monia sairauksia, joiden syyt ovat monimutkaisemmat ja sisältävät työperäisiä ja muita kuin työperäisiä tekijöitä yhdessä.

”Ammattitauti” on mikä tahansa sairaus, jonka aiheuttaa pääasiassa altistuminen työssä fyysiselle, organisointiin liittyvälle, kemialliselle tai biologiselle riskitekijälle tai näiden tekijöiden yhdistelmälle. Ammattitaudit ovat useimmiten niitä, jotka on lueteltu kansallisessa lainsäädännössä riskitekijöille työssä altistumisesta johtuvina. Ammattitaudin tunnistamiseen voi liittyä korvaus, jos on selvää, että työssä altistumisen ja sairauden välillä on syysuhde.

Eurooppalainen ammattitautiluettelo antaa suosituksia siitä, mitkä ammattitaudit olisi sisällytettävä jäsenvaltioiden kansallisiin luetteloihin. Siinä on suosituksia myös korvauksia koskevien sääntöjen, ennaltaehkäisyn ja tilastotietojen keruun käyttöön ottamiseksi.

EU-tason ohjeasiakirjoissa samoin kuin kansallisen tason ohjeissa määritellään diagnosointia ja altistusta koskevat kriteerit, joiden perusteella työperäinen sairaus tunnistetaan luetteloon sisällytettäväksi ammattitaudiksi. On myös muita kriteerejä, joita sovelletaan korvauksiin. Ne liittyvät useimmiten vamman tai työkyvyttömyyden vähimmäisasteeseen. Monet jäsenvaltiot julkaisevat tietoja tunnistetuista ammattitaudeista vuosiraporteissa, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuustilannetta koskevissa.

Mikä aiheuttaa sairauksia työssä?

Monentyyppiset sairaudet, kuten syöpä, hengityselinten sairaudet, kardiovaskulaariset sairaudet, ihotaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveysongelmat voivat aiheutua työstä tai pahentua sen vuoksi. Vaikka tällaisten sairauksien syyt voivat olla monimutkaisia, tiettyjen työpaikan altistustekijöiden tiedetään vaikuttavan sairauden kehittymiseen tai etenemiseen. Näitä ovat esimerkiksi

vaaralliset aineet, kuten kemialliset tai biologiset tekijät mukaan lukien karsinogeenit
säteily mukaan lukien ionisoiva säteily ja auringosta tuleva ultraviolettisäteily
fyysiset tekijät kuten tärinä, melu, taakkojen nostaminen käsin ja istumatyö
työn organisointiin liittyvät ja psykososiaaliset riskitekijät kuten vuorotyö ja stressi.

On tärkeää seurata huolellisesti riskejä, jotka liittyvät tällaisiin altistuksen muotoihin ja niiden yhdistelmiin, mukaan lukien muuttuvat työskentelymallit.

Tietoisuuden lisääminen ja ennaltaehkäisyn edistäminen

Työpaikkatason hyviin käytäntöihin kuuluu riskien ehkäisyn ja hyvinvoinnin kulttuuri työpaikalla. On myös hyvin tärkeää, että yritykset arvioivat ja hallitsevat riskejä ja noudattavat ennaltaehkäisyn hierarkiaa.

Muita hyviä keinoja vähentää työperäisiä sairauksia ovat ennakoiva seuranta terveysongelmien ehkäisemiseksi ja työpaikan terveellisyyden edistäminen työpaikan terveyden edistämiseen liittyvien toimien avulla.

15/12/2017