Header logos section
Header form
OSHwikin sisältö on jaettu eri aiheisiin ja alateemoihin:
Tutustu EU-OSHAn OSHwikiin
Kaikki yksittäisestä työntekijästä kansanterveysjärjestelmään kärsivät, kun työterveyttä ja työturvallisuutta lyödään laimin. Toisaalta se tarkoittaa, että menettelytapojen ja käytäntöjen parantaminen voi hyödyttää kaikkia.
Maissa, joissa työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät eivät ole kunnossa, arvokkaita resursseja käytetään vältettävissä olevien vammojen ja sairauksien käsittelemiseen. Vahvasta kansallisesta strategiasta on monia hyötyjä, esimerkiksi
Mitä taloudellisia vaikutuksia sekä hyvästä että huonosta työsuojelun hallinnasta on? On tärkeää, että poliittiset päättäjät, tutkijat ja välikädet ymmärtävät vastauksen kysymykseen. Tätä varten tarvitaan kuitenkin laadukasta tietoa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto pyrkiikin käsittelemään asiaa kaksivaiheisessa hankkeessaan, jossa tarkastellaan työsuojelun kustannuksia ja etuja ja jossa on tarkoitus kehittää taloudellinen laskentamalli kustannusten arvioimiseksi luotettavasti.
Vaihe1: laaja-alainen tutkimus, jossa määritetään ja arvioidaan kussakin jäsenvaltiossa saatavilla olevat tiedot, joita voidaan käyttää kustannusten laskentamallin kehittämiseen.
Tuotos: yleiskatsaus aiheesta Työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia koskevien kustannusten arviointi: eurooppalaisten tietolähteiden analyysi (2017).
Vaihe 2a: kustannusarviointimallin kehittäminen saatavilla olevien kansainvälisten tietojen perusteella yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön, Kansainvälisen työterveyskomission sekä Suomen ja Singaporen työterveyslaitosten kanssa.
Julkaisu: työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannusten kansainvälinen vertailu (2017)
Päivitetyt tiedot ICOH:n vuoden 2022 arviosta (tiedot vuodelta 2019) ovat saatavilla työterveys- ja työturvallisuusbarometrin tietojen visualisointityökalusta. Tutustu työperäisten kuolemantapausten ja työperäisten sairauksien vaikutuksiin, jotka on mitattu ns.haittapainotettuina elinvuosina jäsenvaltiota ja 100 000:ta työelämässä olevaa kohti.
Työtapaturmista sekä työperäisistä sairauksista ja kuolemista aiheutuu suuria taloudellisia kustannuksia yksittäisille henkilöille, työnantajille, valtioille ja yhteiskunnalle. Heikkojen työterveys- ja työturvallisuustoimien kielteisiä seurauksia ovat varhaiseläkkeelle jääminen, ammattitaitoisen työvoiman menettäminen, poissaolot, sairausläsnäolot (kun työntekijät tulevat töihin sairaudesta huolimatta, mikä lisää virheiden todennäköisyyttä) sekä suuret terveydenhoitomenot ja vakuutusmaksut. Arvioiden mukaan työtapaturmien ja työperäisten sairauksien yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat 3,9 prosenttia maailman BKT:sta ja 3,3 prosenttia EU:n BKT:sta (ks. artikkeli työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista aiheutuvista kustannuksista). Prosenttiosuus vaihtelee paljon maittain erityisesti länsimaiden ja muiden kuin länsimaiden välillä teollisuuden rakenteesta, lainsäädännöstä ja ennaltaehkäisevistä aloitteista riippuen.
Vaihe 2b: kehittyneemmän kulujenlaskentamallin kehittäminen kansallisten tietolähteiden perusteella.
Tulos:
Vammoista, sairauksista ja kuolemista syntyy monia erilaisia kustannuksia. Ensinnäkin niistä aiheutuu suoria kustannuksia, kuten terveydenhoitomenoja. Niiden lisäksi kustannuksia syntyy seurauksena tuottavuuden heikkenemisestä ja tuotannon vähenemisestä. Niitä seuraavat kustannukset, jotka liittyvät ihmisten hyvinvointiin eli ihmisten elämään ja terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Nämä kustannukset voidaan arvioida määrällisesti ja sisällyttää rasitetta koskevaan arvioon. Nämä osatekijät liittyvät kuhunkin työtapaturmaan tai työperäiseen sairauteen, ja kaikkien tapausten kustannukset yhteen laskemalla saataisiin arvio työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kokonaisrasitteesta. Tällainen lähestymistapa kustannusten arviointiin – eli edellä mainittujen erilaisten kustannusten laskeminen yhteen kokonaiskustannusten arvioimiseksi – tunnetaan tavallisesti ”alhaalta ylöspäin suuntautuvana lähestymistapana”.
Myös ”ylhäältä alaspäin” suuntautuvaa lähestymistapaa voidaan noudattaa. Siinä kustannukset arvioidaan laskemalla tapaturmien ja sairauksien kokonaisrasite ja arvioimalla, kuinka suuren osan tästä kokonaisrasitteesta työperäiset tekijät muodostavat. Sen jälkeen voidaan arvioida työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamaan rasitteeseen liittyvät kustannukset. Nämä kustannukset ilmoitetaan usein käyttämällä olemassa olevia terveyden mittareita, kuten sairastavuusvakioituja elinvuosia.
Tässä hankkeessa on käytetty molempia lähestymistapoja:
Kerättäessä tietoja molempia malleja varten viitevuotena käytettiin vuotta 2015 vertailujen tekemiseksi maiden ja lähestymistapojen välillä.
Paitsi että huono työterveys ja työturvallisuus käy yrityksille kalliiksi, hyvä työterveys ja työturvallisuus tuottaa tulosta. Yritykset, joissa terveys- ja turvallisuusvaatimukset ovat korkeampia, ovat muita menestyksekkäämpiä ja kestävämpiä.
Tutkimuksissa arvioidaan, että jokainen työterveyteen ja työturvallisuuteen sijoitettu euro tuottaa 2,2 euroa ja että terveyden ja turvallisuuden parantamisen kustannus-hyötysuhde on suotuisa.
Hyvän työterveyden ja työturvallisuuden taloudelliset edut ovat huomattavia sekä suurissa että pienissä yrityksissä. Hyvä työterveys ja työturvallisuus muun muassa
Toimiin ryhtyminen voi hyödyttää yritystäsi huomattavasti. Parannusten toteuttamisesta ja riskien hallinnasta on lisätietoa täällä .
Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön järjestelmiä, joissa organisaatioita palkitaan taloudellisesti terveellisten ja turvallisten työpaikkojen tarjoamisesta. Niitä ovat muun muassa
Saksan teurastusala on yksi esimerkki. Osallistuvien yritysten vakuutusmaksuja alennettiin, jos ne edistivät turvallisuutta esimerkiksi ostamalla turvaveitsiä tai antamalla kuljettajille turvallisuuskoulutusta.
Järjestelmän ansiosta
Vakuutusyhtiöiden osalta tällaisten järjestelmien tarjoaminen voi puolestaan auttaa vähentämään vahingonkorvaushakemusten määrää, vakavuutta ja kustannuksia.
Lisätietoa taloudellisista kannustimista ja niiden käyttöönottotavoista:
Euroopan parlamentin tavoitteena oli tutkia tapoja, joilla voidaan edistää terveyttä ja turvallisuutta työpaikoilla ottaen huomioon ikääntyvän työvoiman tuomat haasteet, ja edesauttaa tähän liittyvien politiikkojen kehittämistä. Viraston toteuttama hanke antaa kattavan yleiskuvan ikääntymiseen, työhön sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Siinä analysoitiin myös Euroopan ikääntyvään työvoimaan liittyviä poliitikoita ja aloitteita. Hankkeessa huomioitiin myös Eurofoundin kestävää työtä koskeva tutkimus.
Vuorovaikutteinen visuaalinen esitys hankkeen päätuloksista on saatavissa. Siinä on tietoa väestörakenteesta, työllisyydestä, työoloista ja terveydestä sekä esimerkkejä eurooppalaisista työterveyden ja -turvallisuuden ja siihen liittyvien alojen poliitikoista, joissa käsitellään ikääntyvän työvoiman asettamia haasteita.
YLEISANALYYSI
Turvallisempaa ja terveellisempää työtä kaikenikäisille - lopullinen analyysiraportti – raportissa kootaan yhteen hankkeen löydökset. Siinä on myös poliittisia toimintaohjeita ja suosituksia eri yleisöille.
TYÖVOIMAN IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUOJELUUN
Työvoiman ikääntyminen: vaikutukset työsuojeluun – tutkimustiivistelmä. Perustuu työpöytätutkimukseen, jossa tarkasteltiin aiheista olemassa olevia tietoja.
Naiset ja työvoiman ikääntyminen: Vaikutukset työsuojeluun – Tutkimuskatsaus. Perustuu työpöytätutkimukseen
POLITIIKAT, STRATEGIAT JA OHJELMAT
Analyysiraportti väestön ja työvoiman ikääntymistä koskevista EU:n ja jäsenvaltioiden toimintalinjoista, strategioista ja ohjelmista – raportissa käsitellään ikääntyvän työvoiman asettamia haasteita työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä siihen vaikuttaville politiikan aloille, kuten työllisyydelle, sosiaaliasioille, kansanterveydelle ja koulutukselle.
KUNTOUTUS JA TYÖHÖNPALUU
Tutkimuskatsaus kuntoutuksesta ja työhönpaluusta – työpöytätutkimus, jossa koottiin yhteenvetokatsaus alan tiedoista ja suosituksista.
Syvällinen kuvausyhdeksästä kuntoutus- ja työhönpaluuohjelman tapaustutkimuksesta – kuvaukset sisältävät asiantuntijoiden, sidosryhmien tai ohjelmiin osallistuvien näkemyksiä.
KANSALLINEN KUVA
Turvallisempaa ja terveellisempää työtä kaikenikäisille - Maakohtaiset raportit - kunkin maan kansalliset asiantuntijat kokosivat raporttien tiedot työpöytätutkimuksessa. Lisäksi työturvallisuuden ja -terveyden edustajat ja asiantuntijat järjestivät keskusteluryhmiä kymmenessä jäsenvaltiossa.
Maakohtaiset raportit eri kielillä
HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA RESURSSIT
Turvallisempaa ja terveellisempää työtä kaikenikäisille: analyysi työpaikan hyvistä käytännöistä ja yritysten tukitarpeista – raportissa esitetään yhteenveto tapaustutkimusten ja laadullisen tutkimuksen löydöksistä.
24 tapaustutkimusta työpaikan hyvistä käytännöistä – tapaustutkimukset sisältävät toimenpiteisiin osallistuneiden kokemuksia sekä tietoa pienten yritysten näkemyksistä ja tarpeista.
Turvallisempaa ja terveellisempää työtä kaikenikäisille: Katsaus työpaikan resursseihin
Monikielinen sähköinen opas ikääntyvän työvoiman työsuojeluun
Brysselissä 22.9.2015 pidetyssä sidosryhmien konferenssissa esiteltiin hankkeen päälöydöksiä ja päätelmiä jäsenvaltioiden ja EU:n poliittisille päättäjille.
Hanke tukee Terveellinen työ – Elämän eri vaiheissa 2016–2017 -kampanjaa antamalla taustatietoa.
