Vuosien 2026–2028 Terveellinen työ -kampanjan ”Yhdessä mielenterveyttä työpaikoille” tavoitteena on lisätä tietoisuutta psykososiaalisten riskien vaikutuksesta ja edistää kannustavien, osallistavien ja psyykkisesti terveellisten työympäristöjen luomista kaikilla aloilla.

Kampanjalla tuetaan Euroopan komission laajempaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa strategiakehystä2021–2027. Aihe on yhä tärkeämpi, sillä tiedot osoittavat eurooppalaisten mielenterveyden yleisen heikkenemisen: 37 % työntekijöistä kärsii yleisestä uupumuksesta ja 29 % stressistä, masennuksesta tai ahdistuksesta, kuten vuoden 2025 OSH Pulse -tutkimus osoittaa.

Kampanjan viisi painopistealuetta ovat seuraavat:

• Psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta
• Häirintä, seksuaalinen häirintä ja väkivalta
• Fyysiset riskit ja mielenterveys
• Psykososiaaliset riskit sosiaali- ja terveysalalla
• Mielenterveyden edistäminen työpaikalla

Vuosien 2023–2025 Terveellinen työ -kampanja lisää tietämystä uusien digitaaliteknologioiden vaikutuksesta työhön ja työpaikkoihin sekä niihin liittyvistä työsuojeluhaasteista ja -mahdollisuuksista. Kampanja tarjoaa myös alustan hyvien käytäntöjen vaihtoon.

EU:n vuosien 2021–2027 työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä annetun työperäisten kuolemien nollatavoitteen ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti työsuojelu pyritään viemään laajempaan EU:ssa käytävään poliittiseen keskusteluun. Samalla pohditaan sukupuoliulottuvuutta ja sellaisten riskialttiiden työntekijäryhmien tarpeita, joihin kohdistuva riski on suurentunut.

Kampanjan runko muodostuu viidestä ensisijaisesta aihealueesta:

• alustatyö
• kehittynyt robotiikka ja tekoäly
• etätyö
• älykkäät digitaaliset järjestelmät
• tekoälylähtöinen työntekijöiden johtaminen

Kampanja perustuu pääasiassa digitalisaatiota koskevan vuosien 2020–2023 työsuojelukatsauksen sekä työsuojelumääräysten noudattamista koskevan työsuojelukatsauksen havaintoihin ja lähteisiin mutta myös EU-OSHAn tutkimukseen muilla alueilla, kuten ennakoiviin tutkimuksiin.

Vuosien2020–2022 kampanjassa keskitytään työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn. 

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ovat edelleen yleisempiä työperäisiä terveysongelmia Euroopassa.

Asentoon liittyvät riskit, altistuminen toistuville liikkeille tai väsyttäville tai kipua tuottaville asennoille, raskaiden taakkojen kantaminen tai siirtäminen ovat kaikki erittäin yleisiä työpaikan riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kun otetaan huomioon tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyys, on selvästikin tehtävä enemmän tiedon lisäämiseksi siitä, miten niitä ehkäistään.

Kampanjassa tämän itsepintaisen ongelman syitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on jakaa korkeatasoista tietoa aiheesta, kannustaa yhdenmukaiseen lähestymistapaan ongelman saamiseksi hallintaan ja tarjota käytännön välineitä ja ratkaisuja, joista voi olla apua työpaikoilla. 

Lisätietoa työperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista

Altistuminen vaarallisille aineille on eurooppalaisilla työpaikoilla paljon yleisempää kuin yleensä luullaan, ja työntekijöitä on suojeltava tällaisilta vaaroilta paremmin. Vuosien 2018−2019 Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät -kampanjan tavoitteena oli lisätä tietoa työpaikkojen vaarallisista aineista ja niiden aiheuttamista riskeistä sekä luoda ennaltaehkäisyn kulttuuria levittämällä kampanja-aineistoa ja toteuttamalla tiedotus- ja valistustoimia. Kampanjassa kehitettiin tietämyskanta vaarallisten aineiden tehokasta hallintaa varten. Tietoa on myös voimassa olevasta lainsäädäntö- ja politiikkakehyksestä, hyvistä käytännön ratkaisuista, työkaluista ja välineistä sekä lisäksi ideoita onnistunutta viestintää ja valistusta varten.

Kampanjassa käsiteltiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, korvaavia aineita sekä syöpää aiheuttavia aineita ja työperäistä syöpää, joka on EU:ssa eniten kuolemia aiheuttava ammattitauti. Kampanjan perintönä EU-OSHA jatkaa toimintaa syöpävaarallisia aineita koskevan etenemissuunnitelman aktiivisena kumppanina. Etenemissuunnitelma on eurooppalainen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on vähentää tällaista altistumista.

Lisätietoa vaarallisten aineiden turvallisesta käsittelystä työpaikalla.

Terveellinen työ – Elämän eri vaiheissa -kampanja painotti kestävän työn merkitystä – eli turvallisia ja terveellisiä työoloja työntekijän ensimmäisestä työpäivästä viimeiseen. Kun työntekijät ikääntyvät ja eläköitymisikä nousee Euroopassa, on yhä tärkeämpää taata ihmisille turvalliset, terveelliset ja oikeudenmukaiset työolot. Näin ihmiset pystyvät työskentelemään pidempään ja jäämään eläkkeelle terveinä. 
Kampanjassa esiteltiin tapoja, joilla ikääntyvän työvoiman työterveyttä ja -turvallisuutta voidaan hallita, ja kannustettiin vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä. Ikärakenteen muutos vaikuttaa useimpiin työpaikkoihin Euroopassa. Ottamalla käyttöön toimintatapoja, jotka varmistavat työn kestävän luonteen, yritykset ja organisaatiot voivat minimoida kielteisiä vaikutuksia, lisätä tuottavuutta ja samalla tehdä työstä kaikille turvallisempaa ja terveellisempää. 

 Lisätietoa ikääntymisestä ja työterveydestä ja -turvallisuudesta

Huono psykososiaalinen työympäristö voi vaikuttaa erittäin kielteisesti työntekijöiden terveyteen.

Kaikilla työpaikoilla on psykososiaalisia riskejä, mutta niitä voidaan arvioida ja hallita onnistuneesti pieninkin resurssein. Kampanjassa työntekijöitä ja työnantajia tuettiin ja ohjattiin työperäisen stressin ja psykososiaalisten riskien hallinnassa sekä edistettiin käytännöllisten ja käyttäjäystävällisten työkalujen käyttöä hallinnan helpottamiseksi.

 Lisätietoa työperäisistä psykososiaalisista riskeistä ja stressistä

Viraston vuosien 2012−2013 kampanjassa keskityttiin riskien hallintaan. Pelkistetysti riskien hallinnan perimmäisenä tavoitteena on torjua työperäisiä riskejä siten, että vähennetään työtapaturmien ja ammattitautien määrää.

Riskien hallinnassa lopullinen vastuu on työnantajilla ja ylimmällä johdolla, mutta heidän ponnistuksensa valuvat hukkaan ilman työntekijöiden aktiivista osallistumista.

Tämän vuoksi kampanjassa korostettiin erityisesti ylimmän johdon ja omistajien johtajuuden merkitystä sekä sitä, että heidän on työskenneltävä rinnan aktiivisesti osallistuvien työntekijöiden kanssa.

Lisätietoa johtamisesta ja työntekijöiden osallistumisesta

Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat erittäin yleisiä. Niitä tehdään kaikilla työpaikoilla ja kaikilla toimialoilla, ja ne koskevat kaikkia joka portaassa (ei vain työntekijöitä, joiden työtehtäviin kunnossapito kuuluu).

Tässä kampanjassa korostettiin turvallisen kunnossapidon merkitystä hyvän terveyden ja turvallisten työskentelykäytäntöjen ytimessä.

Ja vaikka tietyissä seikoissa on vaihtelua toimialoittain (esimerkiksi käytettävien konetyyppien mukaan), kampanjassa tunnistettiin periaatteita, jotka ovat yhteisiä asianmukaiselle kunnossapidolle kaikilla työpaikoilla Euroopassa.

Kampanjan tavoitteet

• Lisätään tietoisuutta kunnossapidon merkityksestä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle, kunnossapitoon liittyvistä riskeistä ja kunnossapidon turvallisesta suorittamisesta.
• Lisätään tietoa työnantajien lakisääteisistä ja muista velvollisuuksista huolehtia turvallisesta kunnossapidosta ja annetaan siitä esimerkkejä.
• Edistetään yksinkertaista ja jäsenneltyä työsuojelun hallinnan lähestymistapaa (”viisi perussääntöä”), joka perustuu asianmukaiseen riskinarviointiin.

Perimmäisenä tavoitteena oli tietenkin niiden ihmisten määrän pienentäminen, jotka loukkaantuvat tai sairastuvat epäasianmukaisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

• OSHwiki
• Julkaisut

Riskinarviointi on työpaikan terveyden ja turvallisuuden hallinnan kulmakivi.

Tämän kampanjan yleisenä tavoitteena oli edistää yhdennettyä lähestymistapaa riskinarviointiin, auttaa organisaatiota tekemään riskinarviointi järjestelmällisesti ja toimimaan sen tulosten perusteella.

Siinä pyrittiin lisäämään tietoa työnantajien lakisääteisistä velvollisuuksista tehdä riskinarviointeja ja samalla haluttiin tehdä riskinarvioinnista ymmärrettävämpää. Riskinarvioinnin ei tarvitse olla monimutkaista ja byrokraattista eikä vain asiantuntijoiden suorittama tehtävä. Kampanjassa tuotiin esiin yksinkertainen vaihe vaiheelta etenevä toimintamalli, johon myös työntekijät osallistuvat ja jossa heitä kuullaan.

Vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu (OiRA) on perua tästä kampanjasta. Sitä voidaan pitää uuden vuosisadan ratkaisuna haasteeseen, joka koskee työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä mikro- ja pienyrityksissä. OiRA-hanke voi auttaa monia tuhansia pieniä yrityksiä EU:ssa tekemään riskinarviointeja yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti.

Lisätietoja:

• OSHwiki
• OiRA-hankesivusto

Terveellinen työ -aloitteen tavoitteena oli tarjota pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) työnantajille ja työntekijöille helposti saatavilla olevaa tietoa siitä, miten työpaikoista voidaan tehdä entistä turvallisempia, terveellisempiä ja tuottavampia.

Se toteutettiin 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa: Kyproksella, Latviassa, Liettuassa, Maltalla, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Virossa, Bulgariassa ja Romaniassa sekä lisäksi Turkissa ja Kroatiassa.

Kampanjan viesti pk-yrityksille: ”Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle!”

Lisätietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta mikro- ja pienyrityksissä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) vaivaavat lihaksia, niveliä, jänteitä ja nivelsiteitä, ja ne ovat suurin syy työstä poissaoloille käytännöllisesti katsoen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Kampanjalla pyrittiin edistämään yhdennettyä lähestymistapaa tähän ongelmaan ja korostettiin sitä, että työnantajien, työntekijöiden ja viranomaisten pitäisi tehdä yhteistyötä TULE-sairauksien torjumiseksi.

Kampanjassa korostettiin kuorman hallinnan käsitettä: kyse ei ole esimerkiksi vain kannettavasta kuormasta vaan kaikista ympäristötekijöiden keholle aiheuttamista rasituksista sekä työtahdista.

Siinä painotettiin myös, että on tärkeää käsitellä TULE-sairauksista kärsivien tai kärsineiden työssä jatkamista, kuntoutusta ja työhön palaamista.

Lisätietoa työperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista

Kampanjan tarkoituksena oli varmistaa, että nuorten työelämän alku on turvallinen ja terveellinen.

Nuoret ovat erityisen haavoittuvia erilaisissa työympäristöissä, missä heidän työsuojelunsa on usein riittämätöntä.

Monet nuorten työntekijöiden tapaturmista ja terveysongelmista ovat kuitenkin estettävissä. Nuoret myös ottavat auliisti vastaan tietoa työsuojelusta ja toteuttavat suojatoimia, kun he tietävät mahdollisista vaaroista.

Kampanjaan kuului nuorten ja työnantajien riskitietoisuuden edistämistä työpaikalla sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Näin pyrittiin tavoittamaan nuoret varhaisessa vaiheessa ja iskostamaan heihin riskien ennaltaehkäisyn kulttuuri.

Lisätietoa nuorista ja työterveydestä ja -turvallisuudesta

Rakennus- tai valmistusalojen työntekijät eivät ole ainoita, joita tämä riski koskee. Melu voi aiheuttaa ongelmia monissa työympäristöissä tehtaista tiloille ja puhelukeskuksista konserttisaleihin.

Tässä kampanjassa keskityttiin työmelun hallinnan ongelmaan ja korostettiin, että ”melun hinta voi olla paljon enemmän kuin kuulon menetys”.

Lisätietoa meluongelmista OSHwikissä

Rakennusala on Euroopan suurimpia toimialoja.

Valitettavasti alan työterveys- ja työturvallisuustilastot ovat huonoimpien joukossa. Sen lisäksi, että ongelma aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, se myös maksaa yrityksille ja veronmaksajille miljardeja euroja joka vuosi.

Kampanjan tarkoituksena oli auttaa kaikkia toimialan sidosryhmiä rakentamaan entistä turvallisempi, terveellisempi ja tuottavampi työskentely-ympäristö.

Lisätietoja: OSHwiki

Miljoonat työntekijät ympäri Eurooppaa altistuvat työpaikoillaan vaarallisille aineille. Jos niihin liittyviin riskeihin ei puututa, ihmisen terveydelle voi olla haittaa monin eri tavoin.

EU:n lainsäädännössä asetetaan työnantajille velvoitteita kyseisten riskien hallinnasta, ja työnantajien ja työntekijöiden saatavilla on valtava määrä ohjeita. Ne on kuitenkin myös toteutettava käytännössä, jos työntekijöiden terveyttä halutaan suojella.

Tämän kampanjan keskeisenä tavoitteena oli lisätä tietoa riskeistä ja vauhdittaa toimia, joilla vähennetään vaarallisten aineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä.

Lisätietoa vaarallisten aineiden turvallisesta käsittelystä työpaikalla.

Stressin vuoksi menetetään vuosittain miljoonia työpäiviä.

Aivan liian monet kärsivät hiljaa, ja liian monissa yrityksissä ei ymmärretä, miten paljon stressi haittaa niiden liiketoimintaa.

Tässä kampanjassa keskityttiin stressin ehkäisyyn ja hallintaan työpaikalla.

Lisätietoa psykososiaalisista riskeistä ja stressistä työssä

Työtapaturmissa kuolee Euroopan unionissa joka vuosi tuhansia ihmisiä, ja tapaturmia, joiden vuoksi töistä ollaan poissa yli kolme päivää, on miljoonia.

Tämä ongelma on erityisen merkittävä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tässä kampanjassa keskityttiin työtapaturmien ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoa aiheesta OSHwikissä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ovat yleisimpiä työperäisiä vaivoja, ja ne vaikuttavat miljooniin eurooppalaisiin työntekijöihin kaikilla aloilla ja maksavat miljardeja euroja työnantajille.

Ongelma olisi kuitenkin enimmäkseen tai ainakin osittain ehkäistävissä noudattamalla voimassa olevia terveys- ja turvallisuusmääräyksiä ja hyvien käytäntöjen ohjeistusta.

EU-OSHAn ensimmäisessä kampanjassa keskityttiin TULE-sairauksia koskevien riskien tehokkaaseen hallintaan.

Lisätietoa työperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista

• Työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva puitedirektiivi

• Työpaikat, laitteet, merkinnät, henkilönsuojaimet

• Altistuminen kemiallisille tekijöille ja kemikaaliturvallisuus

• Altistuminen fysikaalisille vaaroille

• Altistuminen biologisille tekijöille

• Työn kuormittavuutta sekä ergonomisia ja psykososiaalisia riskejä koskevat säännökset

• Alakohtaiset ja työntekijöihin liittyvät säännökset

Direktiivien yhteenvedot ovat saatavilla vain englannin kielellä, mutta direktiivien tekstit ovat kokonaisuudessaan saatavilla kaikilla EU:n kielillä kunkin yhteenvedon lopussa olevien linkkien kautta.

Puitedirektiivin lisäksi on annettu useita yksittäisiä direktiivejä, jotka koskevat työterveyden ja -turvallisuuden erityisnäkökohtia. Puitedirektiiviä sovelletaan kuitenkin edelleen kaikkiin yksittäisten direktiivien kattamiin aloihin. Jos yksittäisten direktiivien sisältämät säännökset ovat tiukempia ja tarkempia, ne ovat etusijalla puitedirektiivin säännöksiin nähden. Yksittäisillä direktiiveillä muokataan puitedirektiivin periaatteita koskemaan

• erityistehtäviä (esim. käsin tapahtua taakkojen käsittely)
• työssä esiintyviä erityisiä vaaroja (esim. altistuminen vaarallisille aineille tai fysikaalisille tekijöille)
• erityisiä työpaikkoja ja aloja (esim. tilapäiset työmaat, kaivannaisteollisuus, kalastusalukset)
• työntekijöiden erityisryhmiä (esim. raskaana olevat naiset, nuoret työntekijät, määräaikaiset työntekijät)
• tiettyjä työhön liittyviä näkökohtia (esim. työaikajärjestelyt).

Yksittäisissä direktiiveissä määritetään, miten riskejä on arvioitava ja miten tietyissä tapauksissa on vahvistettava raja-arvot tietyille aineille tai tekijöille.

Euroopan komissio on esitellyt kolme tärkeintä työsuojelua koskevaa toimeaan tiedonannossaan Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille – EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen, joka perustuu Euroopan unionin työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien jälkiarviointiin (REFIT-arviointi).

Myös eräissä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan perustuvissa EU:n direktiiveissä säädetään terveys- ja työturvallisuusnäkökohdista. Edellä mainitun oikeusperustan nojalla on annettu useita niin sanotun uuden lähestymistavan mukaisia teknisiä direktiivejä. Eurooppalaiset standardointielimet – Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) – laativat ja ajantasaistavat säännöllisesti eurooppalaisia standardeja.

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä kaudelle 2014–2020 määritellään puitteet EU:n työterveys- ja työturvallisuuspolitiikalle. Euroopan tason lainsäädäntöaloitteiden perustana on Euroopan komission laatima lainsäädäntöehdotus. Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti antavat EU:n direktiivejä. Joissakin tapauksissa ne siirtävät komissiolle vallan antaa direktiivejä, jotka koskevat tekniikan kehittymiseen mukauttamista.

Euroopan työmarkkinaosapuolilla on tärkeä asema EU:n päätöksentekoprosessissa työterveyden ja -turvallisuuden alalla, koska niitä kuullaan prosessin eri vaiheissa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään myös mahdollisuudesta tehdä itsenäisiä sopimuksia. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tähän mennessä johtanut useiden itsenäisten sopimusten tekemiseen.

EU:n ensimmäiset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat direktiivit annettiin markkinoiden yhdenmukaistamista koskevien yleisten säännösten perusteella. Tämä johtui siitä, että perussopimukseen ei ennen 1980-luvun puoliväliä sisältynyt työterveys- ja työturvallisuusalaa koskevaa nimenomaista lainsäädäntövaltaa. Siihen asti työterveyden ja -turvallisuuden katsottiin liittyvän Euroopan talousyhteisön markkinoiden yhdenmukaistamista ja talousalaa koskevaan politiikkaan. Tällä perusteella annettiin esimerkiksi direktiivi 77/576/ETY työpaikkojen turvamerkintää koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä ja direktiivi 78/610/ETY vinyylikloridimonomeerille altistuvien työntekijöiden terveyden suojelemista koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä.

Vuonna 1987 voimaan tullut Euroopan yhtenäisasiakirja oli merkittävä edistysaskel. Sen perusteella perussopimukseen sisällytettiin uusi sosiaalipolitiikkaa koskeva määräys, jolla pyritään "parantamaan erityisesti työympäristöä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi". Tämän määräyksen lisäämisellä perussopimukseen korostettiin turvallisten työolojen merkitystä. Lisäksi uudessa sosiaalipolitiikkaa koskevassa luvussa valtuutettiin Euroopan komissio edistämään työnantajien ja työntekijöiden edustajien välistä työmarkkinavuoropuhelua EU:n tasolla.

Vuonna 1997 tehty Amsterdamin sopimus vahvisti entistetään Euroopan sosiaalipolitiikan aloihin liittyvää lainsäädäntövaltaa sisällyttämällä sosiaalipoliittisen sopimuksen EY:n perustamissopimukseen. Lissabonin sopimuksessa numeroitiin uudelleen sosiaalipolitiikkaa koskevat artiklat ja säilytettiin aiempien EY-sopimuksen 136 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen määräysten sisältö (nykyisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artikla ja sitä seuraavat artiklat).

Yrityksen johtajat – ylemmät toimihenkilöt, johtajat ja/tai hallitus – pystyvät estämään työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. He voivat tehdä sen

• sitoutumalla tehokkaaseen työsuojelun hallintastrategiaan ja tiedottamalla siitä
• kehittämällä vakaita työsuojelun hallintajärjestelmiä
• valvomalla kyseisten järjestelmien suorituskykyä
• toimimalla hyvänä esimerkkinä noudattamalla kaikkia turvallisuusmenettelyjä koko ajan
• motivoimalla henkilöstöä osallistumaan hyvän työsuojelun takaamiseen.

Työsuojelua koskeva tehoton tai olematon johtajuus voi aiheuttaa tapaturmia ja jopa kuolemantapauksia ja heikentää työntekijöiden henkistä ja fyysistä terveyttä. Se voi vahingoittaa yrityksen mainetta. Huono johtajuus voi itse asiassa aiheuttaa huomattavia kustannuksia esimerkiksi sairauspäivinä, hukattuna aikana ja korvausmaksuina.

Hyvällä työsuojelulla puolestaan

• estetään tapaturmia ja sairauksia
• lisätään tuottavuutta ja tehokkuutta
• parannetaan työntekijöiden työmoraalia
• autetaan yritystä saamaan uusia sopimuksia ja houkuttelemaan laadukkaita työntekijöitä.

Hyvää työsuojelujohtajuutta voi hyödyntää organisaatiossa joillakin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Tässä on muutamia käytännön vinkkejä, jotka perustuvat Yhdistyneen kuningaskunnan työterveys- ja työsuojeluviranomaisen (HSE) laatimaan oppaaseen:

• Tee säännöllisesti riskinarviointeja ja toimi niiden tulosten perusteella
• Ota aina huomioon uusien työntekijöiden, prosessien ja työmenetelmien käyttöönoton työsuojeluvaikutukset.
• Näkyvä johtajuus on tehokasta johtajuutta. Varmista, että johtajat käyvät säännöllisesti organisaation ”ruohonjuuritasolla” keskustelemassa työntekijöiden kanssa työsuojeluun liityvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista.
• Osoita sitoutumisesi varmistamalla, että työsuojeluasiat ovat aina hallituksen kokousten asialistalla.
• Tarjoa kaikille johtajille työsuojelukoulutusta, jolla edistetään tietämystä työsuojelun arvosta.

Yksi hyvän työsuojelujohtajuuden tärkeimmistä tekijöistä on työntekijöiden ottaminen mukaan turvallisuustoimintaan. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus kuulla työntekijöitä työsuojeluasioissa. Vähimmäisvaatimusten ylittämisestä on kuitenkin hyötyä. Työsuojelun hallinta onnistuu todennäköisemmin, jos sillä rohkaistaan työntekijöiden aktiivista osallistumista ja saadaan aikaan vuoropuhelua työntekijöiden ja johdon välillä.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto toteutti vuonna 2012 tästä aiheesta kaksivuotisen kampanjan nimeltä Terveellinen työ -kampanja 2012–2013: Yhteistyöllä riskit hallintaan.

Tämä kampanja huipentui vertailutapahtumaan, jossa kampanjakumppanit vaihtoivat esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja jossa järjestettiin seminaareja eri aiheista, joita olivat muun muassa ”johtajuuskoulutus” ja ”organisaation työterveys- ja työturvallisuuskulttuuri”.

Työsuojelu on parasta sisällyttää eri aiheisiin sen sijaan, että sitä opetettaisiin erillisenä aiheena. Toimintaan perustuva oppiminen ja tosielämän esimerkit auttavat selkeän viestin välittämisessä lapsille ja nuorille. Tärkeimpiä viestejä voidaan toistaa eri tavoilla eri ikäryhmille peruskoulusta ammattikouluun.

Koko koulun kattava lähestymistapa on ihanteellinen malli. Työterveyden ja työturvallisuuden sisällyttäminen korkeakoulutukseen on vaikeampaa ja heikommin kehittynyttä, erityisesti yliopistoissa. Samaa ”koko laitoksen kattavaa” mallia kuitenkin sovelletaan. Verkostoituminen ja yhteistyö työsuojeluviranomaisten kanssa ovat onnistuneen sisällyttämisen keskeisiä tekijöitä.

Koko koulun kattavassa lähestymistavassa yhdistetään opetus ja koulun hallinto. Oppilaat ja henkilöstö pyrkivät yhteistyössä tekemään koulusta turvallisen ja terveellisen työ- ja opiskelupaikan

• riskikoulutuksella ja työterveyden ja työturvallisuuden hallinnalla, esimerkiksi ottamalla oppilaat mukaan vaarojen tunnistamiseen
• terveyskoulutuksella ja terveyden edistämisellä, esimerkiksi terveellistä koulua koskevilla aloitteilla
• edistämällä kaikkien ihmisarvoista kohtelua ja kunnioitusta, esimerkiksi kiusaamisen vastaisilla kampanjoilla
• pitämällä huolta ympäristöstä, esimerkiksi uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä.

Tapaustutkimuksista on opittu, miten koko koulun kattava lähestymistapa saadaan toimimaan:

• rehtorin on johdettava henkilöstön ja oppilaiden motivointia
• oppilaat, vanhemmat ja henkilöstö on saatava mukaan
• on tarjottava käytännön tukea ja työkaluja; ”
  Napo opettajille
  ” -väline on ollut tässä hyödyllinen
• on koulutettava opettajia
• koulujen on verkostoiduttava
• työsuojeluviranomaisten ja opetusviranomaisten on tehtävä yhteistyötä
• on oltava käytännöllinen ja yhdistettävä riskikoulutus opetettaviin aineisiin.

Lisätietoa:

• Lue raporttimme työterveyden ja työturvallisuuden valtavirtaistamisesta koulujen opetusohjelmissa
• Verkostoidu muiden ammattilaisten kanssa ENETOSH-verkostossa