Neuvoston asetus (EY) N:o 2062/94, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1994, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestön perustamisesta edellyttää sellaisen kansallisen koordinointikeskuksen perustamista, joka on toimivaltainen kansallinen viranomainen, tai viranomaisten nimeämän kansallisen laitoksen perustamista.

Kansallisten koordinointikeskusten on otettava huomioon kansallisen tason työmarkkinaosapuolten näkökulma kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

Kukin koordinointikeskus hallinnoi omaa kolmikantaverkostoaan, joka koostuu hallituksen elimistä ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista. Kansallisessa verkostossa otetaan huomioon jäsenvaltion tilanne, eikä se ole Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston perustama.

Tällä verkostolla edistetään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työtä ja mekanismia, jolla jaetaan tuotteita ja tietoa kansallisille sidosryhmille. Lisäksi koordinointikeskukset toimivat aktiivisesti Euroopan työsuojeluvirastojen kampanjoiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä kansallisten asiantuntijoiden nimittämisessä viraston ryhmiin ja seminaareihin.

ETA-mailla Norjalla, Islannilla ja Liechtensteinilla on myös kansalliset koordinointikeskukset, jotka osallistuvat täysimääräisesti EU-OSHAn koordinointikeskusten verkostoon, ja näitä maita kohdellaan samalla tavoin kuin jäsenvaltioita. Myös EFTA-maa Sveitsi osallistuu EU-OSHAn koordinointikeskusten verkostoon.

EU-OSHAlla on kansalliset koordinointikeskukset myös Länsi-Balkanilla ja Turkissa liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) rahoittaman ohjelman myötä. Tällä hetkellä toimintaan osallistuvat seuraavat maat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, Serbia ja Turkki.

Yhteistyön tavoitteena on valmistella näitä maita, jotta ne voisivat osallistua täysimääräisesti EU-OSHAn verkoston toimintaan tulevaisuudessa, ja edistää riskien ennaltaehkäisyn kulttuurin luomista. Tukea saavat toiminnot liittyvät enimmäkseen tiedonvaihtoon ja työsuojeluvalistuksen toimintoihin Terveellinen työ -kampanjoiden mukaisesti.

Työkalupakki auttaa suunnittelemaan kampanjan ja päättämään sen

• viesteistä
• kohdeyleisöstä
• maantieteellisestä levittämisestä
• talousarviosta ja paljon muusta

Siinä ei kuitenkaan anneta tiukkoja sääntöjä, joita on noudatettava. Sen sijaan työkalupakissa annetaan valittavaksi suosituksia, joita voi mukauttaa kuhunkin organisaatioon ja sen erityisoloihin sopivaksi.

Työkalupakissa ehdotetaan resursseja, jotka auttavat kampanjan onnistumisessa, muun muassa työkaluja

• viestintään tiedotusvälineissä
• mainostamiseen
• tapahtumiin

Siinä tarjotaan vinkkejä ja niksejä ja annetaan niiden käytöstä tosielämän esimerkkejä.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelu on työnantajien vastuulla, ja heidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota nuoriin työntekijöihin. Heidän on tehtävä riskinarviointi ennen kuin nuoret henkilöt aloittavat työn ja toteutettava toimenpiteitä heidän suojelemisekseen.

Nuorille työntekijöille on annettava sopivaa työtä ja tarjottava riittävää koulutusta ja ohjausta. Työnantajien on edistettävä vakaata turvallisuuskulttuuria ja otettava nuoret työntekijät mukaan turvallisuusasioihin. Alle 18-vuotiaisiin nuoriin työntekijöihin sovelletaan erityissääntöjä.

Neuvoston direktiivissä 94/33/EY asetetaan työnantajien lakisääteiset velvoitteet. Nämä velvoitteet esitetään kunkin jäsenvaltion säädöksissä. Kansalliset turvallisuus- ja terveysjärjestöt ja ammattiliitot ovat hyviä tietolähteitä.

Lue Factsheet-julkaisu työnantajille.

Nuorilla ihmisillä on oikeus kysyä kysymyksiä, ottaa esille heitä huolestuttavia asioita ja kieltäytyä työstä, joka ei ole turvallista.

Samalla heidän velvollisuutenaan on noudattaa työsuojelutoimenpiteitä ja huolehtia omasta ja työtovereidensa turvallisuudesta.

Jos olet nuori työntekijä ja sinulla on ongelma, tärkeintä on kertoa siitä jollekulle. Jos pystyt, keskustele esimiehesi kanssa. Jos et pysty keskustelemaan hänen kanssaan, puhu työsuojeluvaltuutetullesi, työterveyshenkilöstölle tai vanhemmallesi, huoltajallesi tai luotetulle työtoverillesi Kansalliset turvallisuus- ja terveysjärjestöt ja ammattiliitot ovat hyviä tietolähteitä.

• Kysy, jos olet epävarma jostakin
• Tunne oikeutesi ja selvitä, mistä saa apua
• Ymmärrä riskit ja tiedä, mitä on tehtävä hätätilanteessa
• Älä ryhdy tehtäviin ilman koulutusta – ja noudata menettelyjä

Lue Factsheet-julkaisu nuorille työntekijöille.

Opettajilla on tärkeä tehtävä. Jos he onnistuvat siinä, että nuoret ihmiset omaksuvat hyvän asenteen riskinehkäisyä kohtaan, ja saavat nämä ymmärtämään sitä varhaisesta iästä alkaen, he auttavat nuoria pysymään turvassa koko elämän ajan.

Suosittua Napo-hahmoa käyttämällä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on laatinut opettajille työturvallisuuden ja työterveyden työkaluja koskevan sarjan, jonka tarkoituksena on esitellä terveys- ja turvallisuusaiheita peruskouluikäisille lapsille opettavalla mutta hauskalla ja mielikuvituksellisella tavalla Napo-videoiden ja luovan toiminnan avulla.

Ammattikoulutuksen tai työharjoittelujen järjestämiseen osallistuvien opettajien on tarkistettava turvallisuus- ja terveysjärjestelyt oppilaiden työnantajien kanssa.

Lisätietoa turvallisuuden ja terveyden sisällyttämisestä opetukseen.

Vanhemmat voivat tukea nuoria varmistamalla, että nämä ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Vanhemmat voivat auttaa myös puhumalla nuorille työstä ja työyhteisöstä ja niiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Lue Factsheet-julkaisu vanhemmille.

Miehet ja naiset altistuvat eri riskeille. Naiset

• työskentelevät tietyillä aloilla ja tiettyjen työtyyppien parissa
• pyrkivät löytämään tasapainon työ- ja perhe-elämän kaksinkertaisten velvollisuuksien välille
• ovat aliedustettuja esimies- ja johtotasolla
• ovat fyysisesti erilaisia kuin miehet, vaikka esimerkiksi fyysisessä voimassa on usein enemmän vaihtelua naisten kesken kuin naisten ja miesten välillä.
• tekevät töitä, joiden usein katsotaan virheellisesti olevan turvallisia ja helppoja

Näitä eroja ei usein tunnusteta turvallisuus- ja terveyskäytännöissä. Lisäksi naisten työmäärää ja stressiperäisiä riskejä aliarvioidaan usein työpaikalla. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto pyrkii korostamaan näitä eroja ja auttaa parantamaan työterveyttä ja turvallisuutta aloilla, joilla ne vaikuttavat naisiin eniten.

Sukupuolisidonnainen lähestymistapa työterveyteen ja työturvallisuuteen tarkoittaa mies- ja naispuolisten työntekijöiden erojen tunnustamista ja niiden huomioon ottamista.

Työnantajat voivat

• pyrkiä tekemään työstä entistä turvallisempaa ja helpompaa kaikille
• sisällyttää sukupuolikysymykset riskinarviointiin
• tarkastella todella tehtyä työtä ja välttää olettamuksia siitä, kuka on riskialtis ja miksi
• tarjota joustavuutta työaikoihin
• ottaa naiset mukaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Tämä lähestymistapa hyödyttää kaikkia työntekijöitä, ei vain naisia.

Lue Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Factsheet-julkaisut sukupuolikysymyksistä ja riskinarvioinnista.

Tärkein tavoite on auttaa varmistamaan, että sukupuolisidonnaiset kysymykset otetaan huomioon, kun työpaikalla ja EU:n tasolla laaditaan toimintalinjoja ja tehdään päätöksiä. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tutkii aktiivisesti sukupuoleen liittyviä riskejä ja suuntauksia. Tämä sisältää muun muassa naisvaltaisiin aloihin, kuten siivoukseen, ja erityisesti naisten kohtaamiin riskeihin keskittyvän tutkimuksen. Me myös valtavirtaistamme – tai sisällytämme– sukupuolen muihin tutkimusaloihin.

Tarjoamme työkaluja ja neuvontaa, jotta työnantajat voivat määrittää ja panna täytäntöön sukupuolisidonnaisen riskinarvioinnin.

Katso myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tutkimus uusista riskeistä ja suuntauksista naisten työterveydessä ja työturvallisuudessa ja tutustu riskinarviointia koskeviin hyvän käytännön oppaisiin ja työkaluihin.

Useimmat työperäiset tule-sairaudet kehittyvät ajan mittaan. Tule-sairauksilla ei ole tavallisesti yhtä yksittäistä syytä, vaan eri riskitekijät vaikuttavat usein yhdessä. Niihin kuuluu fyysisiä ja biomekaanisia tekijöitä, organisaatioon liittyviä ja psykososiaalisia tekijöitä sekä yksilöllisiä tekijöitä.

Fyysisiä ja biomekaanisia riskitekijöitä voivat olla

• nostot, erityisesti yhdistettynä taivutus- ja kiertoliikkeisiin
• toistuvat tai voimakkaat liikkeet
• hankalat ja staattiset asennot
• tärinä, heikko valaistus ja kylmä työympäristö
• nopeatahtinen työ
• istuminen tai seisominen pitkään samassa asennossa.

Organisaatioon liittyviä ja psykososiaalisia riskitekijöitä voivat olla

• vaativa työ ja vähäinen itsenäisyys
• taukojen puute, vähäiset mahdollisuudet vaihtaa työskentelyasentoja
• nopeatahtinen työskentely, myös uusien teknologioiden käyttöön ottamisen seurauksena
• pitkät työajat tai vuorotyö
• kiusaaminen, häirintä ja syrjintä työpaikalla
• vähäinen työtyytyväisyys

yleisesti kaikki psykososiaaliset ja organisaatioon liittyvät tekijät (erityisesti silloin, kun ne yhdistyvät fyysisiin riskeihin), jotka voivat aiheuttaa stressiä, väsymystä, ahdistusta tai muita reaktioita, jotka puolestaan lisäävät tule-sairauksien riskiä.

Yksilöllisiä riskitekijöitä voivat olla

• aiemmat sairaudet
• fyysinen kunto
• elämäntyyli ja elintavat (esim. tupakointi, liikunnan puute)

Yhtä yksittäistä ratkaisua ei ole, ja epätavallisiin tai vakaviin ongelmiin voidaan toisinaan tarvita asiantuntijan neuvontaa. Monet ratkaisut ovat kuitenkin mutkattomia ja edullisia, esimerkiksi kärryjen käyttö tavaroiden käsittelyssä tai pöydällä olevien esineiden paikkojen vaihtaminen.

Työnantajien olisi käytettävä tule-sairauksien torjunnassa seuraavien yhdistelmää:

• Riskinarviointi: Omaksutaan kokonaisvaltainen toimintamalli, arvioidaan kaikki syyt (ks. edellä) ja puututaan niihin. On myös tärkeää ottaa huomioon työntekijät, joilla voi olla muita suurempi riski kärsiä tule-sairauksista. Riskien poistaminen on ensisijaista, mutta myös työtä on mukautettava työntekijöiden mukaan.
• Työntekijöiden osallistuminen: Otetaan työntekijät ja heidän edustajansa mukaan keskustelemaan mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista.

Lisätietoa työperäisten tule-sairauksien ennaltaehkäisystä.

Kun riskinarviointi on tehty, toimenpiteistä on laadittava tärkeysjärjestyksessä oleva luettelo ja työntekijät ja heidän edustajansa on saatava mukaan toteuttamaan sitä. Toimissa olisi keskityttävä ensisijaiseen ehkäisyyn mutta myös toimenpiteisiin, joilla vähennetään minkä tahansa vamman vakavuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikki työntekijät saavat asianmukaista tietoa, valistusta ja koulutusta terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja että he tietävät, miten erityisiä vaaroja ja riskejä voidaan välttää.

Toimenpiteet voivat koskea seuraavia aloja:

• laitteiden, välineiden jne. sijoittelu työpaikalla: muutetaan sijoittelua työskentelyasentojen parantamiseksi
• laitteet: varmistetaan, että laitteet on suunniteltu ergonomisesti ja että ne soveltuvat tehtäviin
• tehtävät: muutetaan työskentelymenetelmiä tai työkaluja
• johtaminen: suunnitellaan työ siten, että siinä ei työskennellä huonoissa asennoissa pitkään tai toistuvasti. Suunnitellaan tauot, kierrätetään töitä ja osoitetaan tehtäviä uudelleen
• organisaatioon liittyvät tekijät: laaditaan tules-käytäntö, jolla parannetaan työn organisointia ja työpaikan psykososiaalista ympäristöä sekä edistetään tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Ennaltaehkäisytoimissa olisi myös otettava huomioon laitteiden tekniset muutokset ja työskentelyprosessien digitalisaatio sekä muutokset työn organisoinnin tavoissa.

Lisäksi tule-sairauksien hallinnassa on otettava huomioon sairauksista jo kärsivien työntekijöiden terveyden seuranta, terveyden edistäminen sekä kuntoutus ja työhönpaluu.

EU-OSHA toteutti monivuotisen työsuojeluhankkeen, jossa tutkittiin työperäisiä tule-sairauksia. Tarkoituksena oli selvittää työperäisiin tule-sairauksiin liittyviä kysymyksiä, parantaa ymmärrystä aiheesta ja löytää tehokkaita tapoja sairauksien käsittelyyn. Hankkeessa tarkasteltiin myös toimintalinjoja ja työpaikoilla käytettävissä olevia toimenpiteitä, joilla autetaan ehkäisemään työperäisiä tule-sairauksia ja hallitsemaan kroonisia tule-sairauksia. Näitä toimenpiteitä olivat muun muassa työntekijöiden työhönpaluun tukeminen ja kuntoutus. Työsuojelua koskevassa yleiskatsaushankkeessa käsitellään päätöksentekijöiden ja tutkijoiden tarpeita, ja sillä täydennetään vuosien 2020−2022 Terveellinen työ -kampanjaa.

Tule-sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys on jo tunnustettu EU:n direktiiveissä, EU:n työterveyden ja -turvallisuuden strategioissa, jäsenvaltioiden määräyksissä ja hyvän käytännön ohjeissa.

Työperäisten tule-sairauksien riskit kuuluvat työsuojelun puitedirektiivin soveltamisalaan. Direktiivin tarkoituksena on suojella työntekijöitä työperäisiltä riskeiltä yleisesti, ja siinä säädetään työnantajan vastuusta varmistaa turvallisuus ja terveys työpaikalla. Joitakin tule-sairauksiin liittyviä riskejä käsitellään erityisdirektiiveissä, etenkin käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskevassa direktiivissä, näyttöpäätedirektiivissä ja tärinädirektiivissä. Työvälineiden käyttöä koskevassa direktiivissä käsitellään työntekijöiden asentoja työvälineitä käytettäessä ja tehdään selväksi, että työnantajien on otettava ergonomiset periaatteet huomioon työsuojelun vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi.

EU-OSHA seuraa tule-sairauksien ilmaantuvuutta, syitä ja ennaltaehkäisyä. EU-OSHA tukee myös hyvien käytäntöjen jakamista.

Hankkeen ensimmäinen vaihe osoitti niiden työsuojeluhaasteiden laajuuden, joita mikro- ja pienyritykset eri puolilla Eurooppaa kohtaavat, sekä myös joitakin niistä tekijöistä, jotka osaltaan heikentävät työsuojelun hallintaa näissä yrityksissä. Kirjallisuuskatsauksessa Työterveys- ja työturvallisuus mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa viitataan yleiseen ja monitahoiseen resurssien puutteeseen, joka saa huomattavan osan mikro- ja pienyrityksistä käyttämään alhaisten kustannusten liiketoimintastrategioita. Tällaisten yritysten merkittävimpiä ominaisuuksia ovat heikko taloudellinen tilanne, huoli taloudellisesta selviytymisestä, puutteellinen sijoittaminen työsuojeluun, omistajajohtajien tietämyksen, tietoisuuden ja pätevyyden vähäisyys sekä sellaiset asenteet ja prioriteetit, jotka eivät suosi työsuojelua.

Työpaikan näkökulma

Mikro- ja pienyritysten työsuojeluun liittyviä asenteita ja käytäntöjä tutkittiin 360 perusteellisessa haastattelussa, joihin osallistui sekä työntekijöitä että omistajajohtajia. Joihinkin usein havaittuihin asenteisiin sisältyi voimakkaan reaktiivinen suhtautuminen työsuojeluun – käsitys, että talonpoikaisjärki on riittävä työsuojelutoimenpide ja että riskit ”kuuluvat työhön”. Kuitenkin löytyi myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Lue raportti Safety and health in micro and small enterprises in the EU: the view from the workplace (työsuojelu mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa: työpaikan näkökulma).

Onko olemassa hyviä käytäntöjä, joiden varaan voimme rakentaa?

Eri puolilla Eurooppaa on olemassa esimerkkejä onnistuneista työsuojelun toimintalinjoista, strategioista ja välineistä, joiden kohteina ovat mikro- ja pienyritykset. Raportissa Safety and health in micro and small enterprises in the EU: from policy to practice — description of good examples (työsuojelu mikro- ja pienyrityksissä EU:ssa: toimintalinjoista käytäntöön – hyvien esimerkkien esittely) kuvaillaan perusteellisesti yli 40 tällaista toimenpidettä.

Hyviä esimerkkejä tutkittiin tarkemmin sen selvittämiseksi, mikä toimii, kenen hyväksi ja missä olosuhteissa. Tähän sisältyi myös niiden laaja potentiaali tuottaa myönteisiä vaikutuksia ja niiden siirrettävyys.

Lue raportti From policy to practice: policies, strategies, programmes and actions supporting OSH in micro and small enterprises (toimintalinjoista käytäntöön: mikro- ja pienyritysten työsuojelua tukevat toimintalinjat, strategiat, ohjelmat ja toimet), jossa kerrotaan myös mikro- ja pienyritysten kanssa toimivien välittäjien kokemuksista.

Miten voidaan varmistaa, että työsuojelun toimintalinjoilla ja toimenpiteillä saavutetaan mikro- ja pienyritykset?

Hankkeen havaintoja on analysoitu kokonaisuudessaan tarkoituksena tarjota näyttöön perustuvia suosituksia sellaisten tehokkaampien ohjelmien ja toimenpiteiden kehittämistä varten, joilla parannettaisiin mikro- ja pienyritysten työsuojelua. Safety and health in micro and small enterprises in the EU: Final report from the 3-year SESAME project (mikro- ja pienyritysten työsuojelu EU:ssa; kolmivuotisen SESAME-hankeen loppuraportti) korostaa seuraavien tekijöiden tärkeyttä:

• kaikkien tärkeimpien sääntelyn toimijoiden osallistuminen
• sääntelyn mukaisten tarkastusten vahvistaminen
• kestävien, helposti sovellettavien ja siirrettävissä olevien ratkaisujen tarjoaminen
• työsuojeluasioiden liittäminen paremmin alakohtaisiin koulutusjärjestelmiin
• ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen osallistuminen sellaisten toimintalinjojen kehittämiseen, joilla voidaan saada mikro- ja pienyritykset mukaan
• paremmat toimitusketjujärjestelyt.

Asianmukainen riskinarviointi on terveellisen työympäristön keskeinen tekijä. Riskinarviointien toteuttaminen voi kuitenkin olla haastavaa, varsinkin mikro- ja pienyrityksille, joilta saattaa puuttua resursseja tai tietämystä tehokkaan riskinarvioinnin tekemiseksi.

EU-OSHAn vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkotyökalun (OIRA) tarkoituksena on auttaa asiassa. OiRA on ensimmäinen EU-tason aloite, jonka tarkoituksena on kannustaa mikro- ja pienyrityksiä (lähinnä jäsenvaltioiden sekä EU-tason ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten kautta) tekemään riskinarvioinnin.

Lue lisää mikro- ja pienyritysten työsuojeluriskien arvioinnista tästä asiaan liittyvästä OSHwiki-artikkelista.

• Terveellinen työ -kampanjat – kaksivuotisissa kampanjoissamme annetaan valistusta työsuojeluaiheista koko Euroopassa
• Vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkoväline (OiRA) – tarjoamme riskinarvioinnin verkkotyökaluja pienille ja keskisuurille yrityksille työpaikan riskien arviointia ja hallintaa varten
• ESENER-kyselytutkimus – tästä kattavasta kyselytutkimuksesta saa yleiskuvan työterveys- ja työturvallisuusriskien hallinnasta eurooppalaisilla työpaikoilla
• OSHwiki – yhteistyössä toteutettu verkkotietosanakirja, jossa on täsmällistä ja luotettavaa tietoa työterveydestä ja työturvallisuudesta
• Foresight-hankkeet – korostetaan ja tutkitaan uusia ja kehittymässä olevia työsuojeluriskejä erityisten ennustavien hankkeiden avulla
• Työsuojelukatsaukset – tehdään katsauksia erityisistä työterveys- ja työturvallisuusaiheista ja määritetään ensisijaiset tavoitteet
• NAPO-elokuvat – sarja lyhyitä ja iloisia mykkäelokuvia tärkeistä työsuojeluaiheista

Vaarallisten aineiden parissa työskentelyyn liittyvät terveyshaitat vaihtelevat lievästä silmä- ja ihoärsytyksestä erittäin vakaviin seurauksiin, kuten synnynnäisiin epämuodostumiin ja syöpään. Vaikutukset voivat olla äkillisiä tai pitkäaikaisia, ja joidenkin aineiden vaikutukset voivat olla kasautuvia. Yleisimpiä vaaroja ovat

• allergiat
• ihosairaudet
• syöpä
• lisääntymisongelmat ja synnynnäiset epämuodostumat
• hengityselinsairaudet
• myrkytys.

Jotkin vaaralliset aineet aiheuttavat turvallisuusriskejä, kuten tulipalon vaaran, räjähdysvaaran tai tukehtumisvaaran. Lisäksi vaarallisilla aineilla on yleensä useita näistä ominaisuuksista.

Bakteereja, viruksia, sieniä ja loisia esiintyy monilla aloilla. Ne eivät useinkaan ole näkyviä, joten niiden aiheuttamia riskejä ei aina havaita.

Tiettyjen alojen työntekijät ovat erityisessä vaarassa altistua haitallisille biologisille tekijöille. Näitä aloja ovat terveydenhuolto, maatalous, eläinlääkintäpalvelut, siivous ja kunnossapito, jätevesi- ja jätehuolto, puutarhanhoito ja laboratoriotyö.

Lisätietoja:

• Factsheet-tiedote 41 Biologiset tekijät
• OSHwikin artikkeli Biological agents
• EU:n lainsäädäntö biologisista tekijöistä työssä ja terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisystä sekä terveydenhoitoalan ohjeista
• Biologisista tekijöistä johtuvat työperäiset sairaudet
• E-fact 53 – Risk assessment for biological agents
• Biological agents and pandemics: review of the literature and national policies (Biologiset tekijät ja pandemiat: katsaus kirjallisuuteen ja kansallisiin toimintalinjoihin)
• Factsheet-tiedote 39 – Hengityselinsairauksille herkistävät aineet
• Factsheet-tiedote 40 — Ihoa herkistävät aineet
• Factsheet-tiedote 100 — Legionella ja legionelloosi: Euroopan toimintaperiaatteet ja hyvät käytännöt

Uusi teknologia, kasvavat alat ja muutokset työn organisointitavoissa voivat lisätä biologisten tai kemiallisten tekijöiden aiheuttamien haittojen riskiä. Esimerkiksi ympäristöalalla innovatiiviseen teknologiaan voi liittyä riskejä, joita ei kunnolla ymmärretä. Toisena esimerkkinä yhä useammat työntekijät altistuvat vaarallisille aineille palveluammateissa, kuten kodinhoito- ja jätehuoltotöissä, joissa esiintyy monenlaista altistusta mutta joissa tietoisuus vaaroista on vähäistä. Työnantajien ja työntekijöiden on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin ymmärtää mahdolliset riskit ja toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia.

Lisätietoa kehittymässä olevista riskeistä, vihreistä työpaikoista ja nanomateriaaleista.

Lisätietoa kehittymässä olevista riskeistä:

• Euroopan työterveys- ja työturvallisuustutkimuksen painopisteet vuosille 2013–2020
• Raportti – Green jobs and occupational safety and health: Foresight on new and emerging risks associated with new technologies by 2020 ja Tiivistelmä
• E-fact 72 – Tools for the management of nanomaterials in the workplace and prevention measures (Työkaluja nanomateriaalien hallintaan työpaikoilla ja ehkäiseviä toimenpiteitä)
• E-fact 74 – Nanomateriaalit huoltotöissä – työperäiset riskit ja niiden ehkäiseminen

Työntekijöiden suojaamiseksi vaarallisilta aineilta on ensimmäiseksi toteutettava riskinarviointi. Sen jälkeen tulisi toteuttaa toimia riskien poistamiseksi tai niiden vähentämiseksi mahdollisimman pitkälle. Lopuksi tulisi säännöllisesti seurata tilannetta ja varmistaa toteutettujen toimien tehokkuus.

Jäsenvaltiot ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto ovat kehittäneet erilaisia malleja helpottamaan riskien arviointia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vaarallisten aineiden verkkotyökalu tarjoaa työnantajille tukea ja neuvoja, joita he tarvitsevat vaarallisten aineiden tehokkaaseen hallintaan työpaikalla. Käytännön työkalujen ja ohjeiden tietokannassa on työpaikalla toteutettavia käytännön toimenpiteitä, kuten ohjeita riskinarvioinnista ja siitä, miten vaarallisten aineiden käyttö voidaan korvata tai lopettaa, sekä tapaustutkimuksia ja monia erilaisia välineitä.

Lisätietoa on OSHwiki-sivulla vaarallisten aineiden riskinhallintatyökaluista. 

Työnantajien on myös otettava huomioon kaikki haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret työntekijät ja raskaana olevat tai imettävät työntekijät, joiden erityissuojelua edellytetään lainsäädännössä. Myös muita työntekijäryhmiä on otettava huomioon ja muokattava ennaltaehkäisyä heidän tarpeidensa mukaan. Näitä ryhmiä ovat muun muassa siirtotyöläiset, kouluttamattomat tai kokemattomat työntekijät ja alihankkijat, kuten siivoojat.

Ennaltaehkäisyhierarkia

EU:n työsuojelulainsäädännössä on laadittu toimenpidehierarkia, jota työnantajien on noudatettava työntekijöiden suojaamiseksi vaarallisiin aineisiin liittyviltä riskeiltä.

• Riskinhallintatoimenpiteiden hierarkian huipulla on vaarallisten aineiden käytön lopettaminen ja korvaaminen. Vaarallisen aineen käyttö on mahdollisuuksien mukaan lopetettava muuttamalla prosessia tai tuotetta, jossa ainetta käytetään.
• Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa, se on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella.
• Jos aineen tai prosessin käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, altistumista voidaan ehkäistä tai vähentää teknisillä tai organisatorisilla ratkaisuilla. Niitä ovat esimerkiksi päästölähteen hallinta (suljettu järjestelmä tai ilman epäpuhtauden poistaminen sen lähteestä) tai vaaralliselle aineelle altistuvien työntekijöiden määrän vähentäminen ja altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen.
• Lain mukaan henkilönsuojainten käyttäminen on viimeinen keino silloin, kun altistusta ei voida riittävästi hallita muilla tavoilla.

Lisätietoja:

• OSHwikin osio vaarallisten aineiden riskinhallinnasta
• PowerPoint-esitys vaarallisista aineista ja riskinarvioinnista (22 kielellä)
• Tiedotteet: Kemiallisten aineiden korvaaminen työpaikalla
• E-fact 66 – Maintenance and hazardous substances

Tehokas viestintä

Turvallisuuden varmistamiseksi työntekijöiden tulisi olla tietoisia seuraavista:

• työnantajan toteuttaman riskinarvioinnin tulokset
• vaarat, joille he ovat alttiita, ja niiden mahdolliset vaikutukset
• miten he varmistavat oman turvallisuutensa ja muiden turvallisuuden
• miten ongelmat voi huomata
• kenelle mahdollisista ongelmista on ilmoitettava
• riskien valvonnassa ja terveystilanteen seurannassa tehdyt havainnot
• huoltotöissä toteutettavat ehkäisevät toimenpiteet
• ensiapu- ja hätätilannemenettelyt.

Lue EU-OSHAn e-fact on dangerous substances and successful workplace communication (Vaaralliset aineet ja tehokas viestintä työpaikalla).

Työperäisen altistumisen raja-arvot

EU ja jäsenvaltiot ovat asettaneet monille vaarallisille aineille työperäisen altistuksen raja-arvot, joita on noudatettava.

EU:n työsuojeludirektiiveissä on määritetty myös sitovia raja-arvoja (mikä tarkoittaa, että niitä on noudatettava) ja viitteellisiä raja-arvoja (ilmauksena siitä, mitä pitäisi saavuttaa), jotka koskevat vaarallisiin aineisiin liittyvää työperäistä altistumista. Vaarallisiin aineisiin liittyvää työperäistä altistumista koskevat raja-arvot ovat riskinarvioinnin ja riskien hallinnan kannalta tärkeitä tietoja. Useimmat EU:n jäsenvaltiot määrittävät omat työperäistä altistumista koskevat raja-arvonsa, jotka yleensä kattavat enemmän aineita kuin EU:n direktiivit. Työperäistä altistumista koskevia raja-arvoja on kuitenkin määritetty vain vähäiselle määrälle työpaikoilla tällä hetkellä käytetyistä aineista.

Työntekijät voivat altistua monille vaarallisille aineille, jotka luokitellaan syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Jotkin ovat tulosta itse työprosesseista.

EU:ssa on erityissäännöksiä työntekijöiden suojelemiseksi. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskevan direktiivin mukaan työnantajien on arvioitava altistuminen syöpää aiheuttaville tai perimää vaurioittaville aineille ja estettävä altistuminen tai vähennettävä sitä mahdollisimman paljon. Ennaltaehkäisytoimenpiteiden hierarkian soveltamisen lisäksi

• työnantajien on korvattava syöpää aiheuttava tai perimän muutoksia aiheuttava aine aineella, seoksella tai prosessilla, joka ei ole vaarallinen tai joka on vähemmän vaarallinen, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista.
• Jos se ei ole mahdollista, on varmistettava, että sitä valmistetaan ja käytetään suljetussa järjestelmässä, jos se on teknisesti mahdollista.
• Jos suljettu järjestelmä ei ole teknisesti mahdollinen, työnantajien on vähennettävä altistusta niin paljon kuin on teknisesti mahdollista, rajoitettava määriä ja pidettävä altistuvien työntekijöiden määrä mahdollisimman pienenä.

Työnantajien on myös

• merkittävä riskialttiit alueet ja käytettävä asianmukaisia varoitus- ja turvallisuusmerkkejä
• suunniteltava työskentelyprosessit niin, että ainetta vapautuu mahdollisimman vähän
• poistettava syöpää aiheuttavat ja perimän muutoksia aiheuttavat aineet niiden syntypaikalla ympäristöä kunnioittaen
• käytettävä asianmukaisia mittausmenettelyjä (erityisesti ennakoimattomasta tapahtumasta tai onnettomuudesta johtuvan epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa)
• käytettävä henkilökohtaisia suojalaitteita, jos kollektiiviset suojatoimenpiteet eivät riitä
• vastattava hygieniatoimenpiteistä (säännöllinen puhdistus)
• laadittava hätäsuunnitelmat
• käytettävä suljettuja ja näkyvästi merkittyjä säiliöitä säilytykseen, käsittelyyn, kuljetukseen ja jätehuoltoon.

Lisäksi työnantajien on täytettävä erityisesti työntekijöitä ja viranomaisia koskevat tietovaatimukset ja pidettävä rekisteriä altistuneista työntekijöistä, mittauksista ja terveystarkastustuloksista.

OSHwikin artikkeleita: Asbestos, Respirable Crystalline Silica

Tutustu työperäistä syöpää käsittelevään verkko-osioon

Lue lisää syöpää aiheuttavia aineita koskevasta etenemissuunnitelmasta

Kaikkien vaarallisten aineiden hallintaan työpaikoilla osallistuvien on oltava tietoisia lainsäädäntökehyksestä, joka kattaa vaaralliset aineet EU:ssa.

Työsuojelulainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijöitä yleisesti turvallisuus- ja terveysriskeiltä ja vaarallisilta aineilta työpaikoilla (esim. kemikaalidirektiivi, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä koskeva direktiivi ja raja-arvoja koskeva direktiivi). Siinä edellytetään, että työnantajat tekevät työpaikalla riskinarvioinnin kaikista turvallisuus- ja terveysriskeistä, muun muassa vaarallisia aineita koskevista riskeistä, ja toteuttavat asianmukaiset suojelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteet. Tiivistelmät asiaankuuluvasta EU:n lainsäädännöstä.

Tarkoituksena on varmistaa, että riskeihin puututaan niiden lähteellä, ja tehdä kollektiivisista toimenpiteistä – eli toimenpiteistä, jotka suojelevat järjestelmällisesti työntekijöiden ryhmää – ensisijainen tavoite.

REACH-lainsäädännössä ja CLP-asetuksessa vaaditaan kemikaalien valmistajia ja toimittajia takaamaan, että käyttäjille toimitetaan standardoidut turvamerkinnät, varoitusmerkit ja käyttöturvallisuustiedotteet. Niistä saa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niihin liittyvistä vaaroista sekä varastointiin, käsittelyyn ja riskien ennaltaehkäisyyn liittyviä ohjeita. Muut asetukset ja ohjeet kattavat erityisiä näkökohtia, kuten vaarallisten aineiden valmistuksen, toimituksen, kuljetuksen ja merkitsemisen, ja nekin ovat usein merkityksellisiä työpaikan kannalta.

Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat EU:n asetukset on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, mutta jäsenvaltioilla on myös oikeus ottaa käyttöön täydentäviä tai tiukempia säännöksiä työntekijöiden suojelemiseksi. Siksi yritysten on tärkeää tarkastaa kunkin asiaankuuluvan maan nimenomainen lainsäädäntö.

• Tiedotteet: Vaarallisia aineita työpaikalla koskeva lainsäädäntö

Lisätietoa seuraavista:

• Kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset (REACH)
• Luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettu asetus (CLP)

Monet ominaisuudet, kuten viisaus, strateginen ajattelu, kokonaisvaltainen havainnointi ja keskustelukyvyt joko lisääntyvät tai tulevat ensimmäisen kerran esiin ikääntymisen myötä. Myös työkokemusta ja asiantuntemusta kertyy enemmän iän myötä.

Jotkin toimintavalmiudet, pääasiassa fyysiset ja aistinvaraiset, kuitenkin heikkenevät luonnollisessa ikääntymisprosessissa. Mahdolliset toimintavalmiuksien muutokset on otettava huomioon riskinarvioinnissa (katso jäljempänä), ja työtä ja työympäristöä on muokattava kyseisten muutosten mukaisiksi.

Ikään liittyvät toiminnallisuuden muutokset eivät ole yhtenäisiä, vaan ne vaihtelevat kunkin henkilön elämäntyylin, ravinnon, kunnon, geneettisen sairastumisalttiuden, koulutustason ja työn ja muiden ympäristötekijöiden mukaan.

Iäkkäät työntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä; samanikäisten henkilöiden välillä voi olla huomattavia eroja.

Ikään liittyvä rappeutuminen vaikuttaa pääasiassa fyysisiin ja aistinvaraisiin valmiuksiin, jotka ovat tärkeimpiä fyysisesti raskaassa työssä. Siirtyminen kaivannais- ja valmistusteollisuudesta palveluihin ja tietoon perustuvaan teollisuuteen sekä tehtävien automatisoinnin ja mekanisoinnin lisääntyminen ja koneiden käyttö ovat vähentäneet fyysisesti raskaan työn tarvetta.

Näissä uusissa puitteissa monia iäkkäisiin ihmisiin liittyviä valmiuksia ja kykyjä, kuten hyviä ihmissuhdetaitoja, asiakaspalvelua ja laatutietoisuutta, arvostetaan entistä enemmän.

Monet ikään liittyvät muutokset ovat lisäksi joissakin ammateissa merkityksellisempiä kuin toisissa. Esimerkiksi tasapainoaistin muutokset vaikuttavat palo- ja pelastushenkilöstöön, joka työskentelee äärioloissa, käyttää raskaita laitteita ja nostaa ja kantaa ihmisiä. Liikkuvien esineiden etäisyyksien ja nopeuksien arviointikyvyn heikkeneminen puolestaan vaikuttaa yöllä ajamiseen, mutta se ei vaikuta toimistotyöntekijöihin.

Ikä on vain yksi monimuotoista työvoimaa koskeva näkökohta. Iän huomioon ottava riskinarviointi tarkoittaa, että riskejä arvioitaessa otetaan huomioon eri ikäryhmien ikään liittyvät ominaisuudet, myös mahdolliset muutokset toimintavalmiuksissa ja terveydentilassa.

Iäkkäisiin työntekijöihin liittyviä riskejä ovat muun muassa erityisesti

• raskas fyysinen kuormitus
• vuorotyöhön liittyvät vaarat
• kuuma, kylmä tai meluisa työympäristö

Koska yksilöiden väliset erot kasvavat iän myötä, pelkästään iän perusteella ei pitäisi tehdä oletuksia. Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon työn vaatimukset suhteessa yksilön valmiuksiin ja terveydentilaan.

Lisätietoa nykyisistä saatavilla olevista vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkovälineen (OiRA) työkaluista, iän huomioon ottavista riskinarvioinneista ja sen varmistamisesta, että jokainen henkilö otetaan huomioon.

Työkyky tarkoittaa työn ja henkilökohtaisten valmiuksien välistä tasapainoa: kun työ ja henkilökohtaiset valmiudet sopivat hyvin yhteen, työkyky on hyvä. Siihen vaikuttavia perustekijöitä ovat

• terveys ja toimintakyky
• koulutus ja osaaminen
• arvot, asenteet ja motivaatio
• työympäristö ja -yhteisö
• työn sisältö, vaatimukset ja järjestäminen

Työkykyä voidaan mitata työkykyindeksillä. Työkyvyn käsitteessä viitataan siihen, että työpaikalla työkyvyn edistämiseksi toteutettavien toimien pitäisi kattaa kaikki nämä tekijät.

Ihmisten terveyteen myöhemmällä iällä vaikuttaa heidän aiempi terveydentilansa. Toimintakyvyn heikkenemistä voi viivyttää ja vähentää terveellisillä elintavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla. Työpaikalla on ratkaisevan tärkeä asema terveellisen elämäntyylin edistämisessä ja fyysistä heikkenemistä estävän toiminnan tukemisessa, ja siten työkyvyn ylläpitämisessä Työpaikkaterveyden edistämiseen (WHP) kuuluu monia erilaisia aiheita, muun muassa ruokavalio ja ravinto, alkoholin kulutus, tupakoinnin lopettaminen ja riittävä kuntoilu, palautuminen ja unensaanti.

Työpaikan hyvä suunnittelu hyödyttää kaikkia ikäryhmiä, myös iäkkäitä työntekijöitä. Valmiuksien muuttuessa myös työtä on muutettava niiden korvaamiseksi, esimerkiksi

• työn uudelleensuunnittelulla tai työkierrolla
• aiempaa useammilla lyhyillä tauoilla
• vuorotyön järjestämisen parantamisella, esim. nopeasti (2–3 päivää) eteenpäin kiertävillä vuoroilla
• hyvällä valaistuksella ja melunhallinnalla
• laitteiden hyvällä ergonomisella suunnittelulla.

Pitkäaikainen sairaus voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, sosiaalista syrjäytymistä ja varhaista työmarkkinoilta poistumista. Työntekijöiden töihin palaamisen helpottaminen sairauden jälkeen on olennaisen tärkeää ikääntyvän työvoiman tukemisessa. Esimerkkejä työhön palaamisen edistämiseksi Euroopan maissa toteutetuista aloitteista ovat muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ”kuntotodistuksen” luominen sairaustodistuksen sijaan ja Tanskassa töihin palaamista koskeva toimenpidehanke.

Tutustu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston takaisin töihin -raporttiin, ja lisätietoa saat siihen liittyvästä Factsheet-julkaisusta.