Yritys-Eurooppa-verkosto (EEN, Enterprise Europe Network) auttaa yrityksiä innovoimaan ja kasvamaan kansainvälisessä mittakaavassa. Se on maailman suurin tukiverkosto pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka pyrkivät kansainvälistymään.

Verkosto toimii maailmanlaajuisesti. Se kokoaa yhteen jäsenorganisaatioidensa asiantuntijoita, jotka ovat tunnettuja huippuosaamisestaan yritysten tukemisessa.

Viestintäkumppanuushankkeen tavoitteena on lisätä pk-yritysten tietämystä työterveyden ja työturvallisuuden merkityksestä ja tarjota yrityksille helposti saatavilla olevia käytännön tietoja ja hyödyllisiä kontakteja kansallisella ja alueellisella tasolla. Tällaisia ovat muun muassa kansalliset yhteistyökumppanikokoukset, valistuskampanjat ja yritys-Eurooppa-verkoston työsuojelupalkinnot.

Tärkeimmät EU-OSHAn tavoitteiden saavuttamista edesauttavat kumppanit ovat yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto (GROW-pääosasto), Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto (EISMEA) sekä EU-OSHAn kansalliset koordinointikeskukset.

Euroopan komission Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto (GROW-pääosasto) vastaa tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisesta, auttaa tekemään EU:sta älykkään, kestävän ja osallistavan talouden, edistää yrittäjyyttä ja kasvua vähentämällä pienyritysten hallinnollista taakkaa, helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saantia ja tukee EU:n yritysten pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille, kehittää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa koskevaa politiikkaa, koordinoi kansainvälisessä teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmässä EU:n kantaa ja neuvotteluja sekä auttaa innovoijia käyttämään teollis- ja tekijänoikeuksia tehokkaasti.

Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto (EISMEA) perustettiin 1. huhtikuuta 2021. Sen tavoitteena on edistää innovointia sisämarkkinoilla luomalla voimakasta yhteisvaikutusta Euroopan talouden elpymisen tukemiseksi ja kokoamalla yhteen virastoon kaikki Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet ja pk-yrityksiin liittyvät ohjelmat.

Virasto vastaa Euroopan innovaationeuvoston kehittämisestä ja täytäntöönpanosta ja hallinnoi muita EU:n ohjelmia pk-yritysten tukemisen, innovaatioekosysteemien, sisämarkkinoiden, kuluttajapolitiikan ja alueiden välisten innovointi-investointien aloilla. 

Yritys-Eurooppa-verkosto on tehnyt vuodesta 2009 lähtien yhteistyötä EU-OSHAn kanssa työterveys- ja työturvallisuustietämyksen lisäämiseksi pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä. Tätä tehtävää varten verkosto nimittää maakohtaisia työterveyden ja työturvallisuuden lähettiläitä. Lähettiläiden tehtävänä on koordinoida toimintaa, edistää työsuojelua ja työterveyttä pk-yrityksissä kansallisella tasolla sekä raportoida kerran vuodessa EU-OSHAlle toteuttamistaan työsuojelutoimista.

Vuonna 2021 ohjelmaa laajennettiin koskemaan seuraavaa kuutta EU:n ulkopuolista maata, eli maita, jotka saavat rahoitustukea EU:n liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA): Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Maille nimitettiin omat yritys-Eurooppa-verkoston työterveyden ja työturvallisuuden lähettiläät.

Luettelo kaikista yritys-Eurooppa-verkoston työterveyden ja työturvallisuuden lähettiläistä

Viestintäkumppanuushankkeeseen kuuluu kolmesta kansallisesta yhteyspisteestä, kolmesta Eurooppa-verkoston työterveyden ja työturvallisuuden lähettiläästä sekä EU-OSHAn, GROW-pääosaston ja EISMEAn edustajista koostuva viestintäkumppanuustyöryhmä. Ryhmän pääasiallinen tehtävä on antaa strategista asiantuntijaneuvontaa EU:n ja OSHAn viestintäkumppanuusstrategian toteuttamisesta ja seurannasta.

Yritys-Eurooppa-verkoston työsuojelupalkinto on osa viraston Terveellinen työ -kampanjaa, ja sillä pyritään lisäämään tietoa ja tuomaan esiin työterveyden ja työturvallisuuden tärkeyttä pk-yrityksissä. Yritys-Eurooppa-verkostossa on jäseniä 27 jäsenvaltiosta sekä Islannista, Liechtensteinista, Norjasta ja IPA-maista. Jäseniä kehotetaan asettamaan ehdolle jokin hankkeensa, jolla pyritään parantamaan työsuojelua pk-yrityksissä ja joka sopii johonkin seuraavista kategorioista: työterveyttä ja työturvallisuutta edistävät toimet ja tapahtumat; verkostoituminen; painettu ja verkossa tapahtuva viestintä sekä julkaisut.

2013 | 2014/15 | 2016/17 | 2018/19 | 2020/21 

Verkkotyökalu on pieni ohjelmisto, jota voidaan käyttää internetissä tietokoneella, puhelimella, tabletilla tai muulla elektronisella laitteella. Verkkotyökalu on sähköinen, ja näin ollen se eroaa perinteisistä paperipohjaisista välineistä tai julkaisuista.

Verkkotyökalut ovat vuorovaikutteisia. Käyttäjän on syötettävä niihin jonkinlaista tietoa – joko omia tietoja (käyttäjä esimerkiksi rastittaa oikeat vaihtoehdot tai täyttää tietokentät) tai ympäristön mittaustuloksia (esimerkiksi älypuhelimella mitataan melutasoa tai valaistusta). Saatujen tietojen perusteella työkalu tuottaa käyttäjälle tietoja tämän tarpeiden mukaan (se voi esimerkiksi opastaa päätösten teossa). Tässä mielessä verkkotyökalu eroaa staattisista tai passiivisista välineistä, kuten perinteisistä tietolehdistä, muistilistoista tai sähköisistä oppaista.

Työsuojelualan verkkotyökalujen pitäisi tarjota tukea ja/tai resursseja organisaatioille (erityisesti pk-yrityksille, sillä usein juuri ne tarvitsevat tällaisia työkaluja eniten) työsuojeluriskien hallitsemiseksi. Verkkotyökaluja voidaan kuitenkin kehittää monia erilaisia tarkoituksia varten. Tarkoitukset voivat olla hyvin yleisluonteisia ja monille käyttäjille sopivia, tai sitten paljon yksityiskohtaisempia ja kohdennetumpia. Esimerkkejä:

• Verkkotyökalut voivat auttaa työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanossa (työsuojelun kannalta keskeinen tekijä lain mukaisten velvollisuuksien täyttämisessä).
• Verkkotyökalut voivat auttaa edistämään ennalta ehkäisevää työsuojelukulttuuria (lisätään tietoisuutta, tiedotetaan asioista).
• Verkkotyökalut sopivat koulutuksiin (verkko-opiskelu).

Organisaatioiden tai yksittäisten käyttäjien kohdalla työsuojelualan verkkotyökalut

• antavat pk-yrityksille vaikutusvaltaa ja mahdollisuuden työsuojeluriskien ehkäisemiseen yrityksen sisällä
• helpottavat yritystoimintaa (sähköisessä muodossa olevaa tietoa on helpompi välittää ja analysoida kuin paperilla olevaa)
• auttavat määrittämään työpaikan vaaroja ja riskejä
• helpottavat riskien arviointia
• havainnollistavat mahdollisia ratkaisuja työsuojelua koskeviin ongelmiin
• tukevat ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista työpaikalla
• ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja helposti saatavilla.

Toisin kuin paperipohjaisia välineitä, verkkotyökalujen käyttöä voidaan valvoa. Myös verkkotyökalun tehokkuudesta ja toimivuudesta voidaan saada palautetta. Lisäksi verkkotyökalujen tuotoksia (esimerkiksi tilastoja) voidaan käyttää hankkeiden indikaattoreina, ja niiden avulla saadaan anonyymiä tietoa työsuojelukäytäntöjen toimivuuden valvomiseksi.

Välittäjätahot ja politiikanlaatijat voivat käyttää verkkotyökaluja tiedotustoimintaan (esimerkiksi kampanjan yhteydessä) ja niiden avulla voidaan mobilisoida toimijoita (esimerkiksi työmarkkinaosapuolia ja työsuojelutarkastajia).

Verkkotyökalut kiinnostavat nuoria (työntekijöitä ja opiskelijoita), ja jakamalla niitä verkossa (internetissä ja sosiaalisissa medioissa) niillä voidaan tavoittaa laaja yleisö.

Verkkotyökalua kehitettäessä on otettava huomioon monia erilaisia tekijöitä.

• Mitä tekniikkaa vaaditaan? Esimerkiksi ylläpito sekä monet erilaiset laitteet ja käyttöjärjestelmät on kaikki otettava huomioon.
• Miten suuriksi kehittämis- ja ylläpitokustannukset muodostuvat? Verkkotyökalujen kehittämiskustannukset ovat yleensä alhaiset paperipohjaisiin välineisiin verrattuna (paino-, jakelu- tai varastointikustannuksia ei aiheudu). Työkalua kehitettäessä ilmenee kuitenkin uusia tarpeellisia toimintoja (esimerkiksi vuorovaikutteisuuden lisääminen), ja näiden kehittäminen lisää kustannuksia ja kehittämiseen kuluvaa aikaa. Myös verkkotyökalun ylläpidosta ja päivittämisestä aiheutuu kuluja.
• Tuleeko työkalusta internetpohjainen vai mobiilisovellus? Osa verkkotyökaluista voi toimia erillisenä ohjelmana älypuhelimessa, jolloin internetyhteyttä ei tarvita, mutta osa sovelluksista toimii internetyhteyttä edellyttävän vuorovaikutteisen verkkosivuston muodossa. Vuorovaikutteisten verkkosivustojen toimivuutta on helpompi arvioida kuin mobiilisovellusten, mutta käyttäjällä ei ehkä ole aina internetyhteyttä. Valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä tehdään ensisijaisesti käyttäjät huomioon ottaen.
• Kuka omistaa tekijänoikeudet? Tekijänoikeuksiin liittyy usein epävarmuutta ja hankaluuksia.
• Onko kaikki tekijänoikeuskysymykset (esimerkiksi ohjelmaan, sisältöön ja valokuviin liittyvät) selvitetty? Paperijulkaisuihin liittyvät tekijänoikeudet eivät ole samanlaisia kuin verkkotyökalujen tekijänoikeudet, ja usein näiden asioiden selvittäminen vaatii lakimiehen apua.

Vaikka verkkotyökalujen ylläpito ja päivittäminen saattaa olla kallista, kustannukset voidaan vähentää mahdollisimman pieniksi jakamalla tietoja ja yhteisiä lähestymistapoja.

EU-OSHAn mielestä työsuojelualan verkkotyökalut ovat erityisen tärkeitä, jotta työpaikoista saadaan turvallisempia ja terveellisempiä. Siksi se onkin sitoutunut edistämään uusien työsuojelualan verkkotyökalujen kehittämistä sekä tukemaan, markkinoimaan ja levittämään olemassa olevia verkkotyökaluja. EU-OSHA keskittyy ei-kaupallisiin työsuojelualan verkkotyökaluihin, joilla ei tavoitella voittoa tai jotka ovat loppukäyttäjälle kokonaan ilmaisia.

EU-OSHA osallistuu työsuojelualan verkkotyökalujen kehittämiseen

• saattamalla sidosryhmiä (kehittäjiä, markkinoijia, asiantuntijoita ja käyttäjiä) yhteen keskustelemaan tarpeista ja haasteista
• jakamalla tietoa ja osaamista verkkotyökalujen kehittämisestä
• vaihtamalla hyviä käytäntöjä verkkotyökalujen kehittämisestä
• määrittämällä verkkotyökalujen kehittämiseen liittyviä haasteita
• tukemalla vuosittaisia kokouksia
• jakamalla tietoa siitä, miten työkaluista saadaan siirrettäviä.

EU-OSHA tukee olemassa olevia välineitä

• markkinoimalla verkkotyökaluja OSHwiki-artikkeleiden kautta
• kannustamalla muita toimielimiä, organisaatioita ja jäsenvaltioita välineiden jakamiseen, käyttöönottoon ja mukauttamiseen
• harjoittamalla ristiinmarkkinointia (työkaluja markkinoidaan muiden hankkeiden tai kampanjoiden yhteydessä).