Eri lähteistä saatujen altistumistietojen vertailu

Hankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan syövän riskitekijöille altistumista koskevia EU:n ja kansallisia tietokantoja.

Hankkeen keskeisenä osana on 24:ään syövän riskitekijään keskittyvä tutkimus, jolla jatketaan työntekijöiden altistusta koskevassa kyselytutkimuksessa aloitettua työtä. Uudessa tutkimuksessa verrataan työntekijöiden altistusta koskevan kyselytutkimuksen tietoja Saksan, Ranskan, Suomen ja Espanjan kansallisiin tietoihin. Tavoitteena on arvioida tietojen kattavuutta, saavutettavuutta ja laatua sekä tutkia työntekijöiden altistusta koskevalla kyselytutkimuksella saatujen tietojen ja muiden tietolähteiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Hankkeessa tehdään myös syövän riskitekijöille altistumista koskevien saatavilla olevien tietojen vertaileva ja tilastollinen analyysi, jossa tutkimuksen näkökulmaa laajennetaan sellaisiin riskitekijöihin ja maihin, jotka eivät kuuluneet työntekijöiden altistusta koskevan kyselytutkimuksen piiriin.

Tietoa EU:n jäsenvaltioiden käytännöistä työperäisten syöpien tunnistamiseksi

Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on ymmärtää, miten työperäisen syövän tunnistaminen käytännössä tapahtuu EU:n jäsenvaltioissa ja EFTA-maissa. Tässä osassa kerätään kansallisiin luetteloihin rekisteröityjä syöpätyyppejä, esitetään täydentäviä ja muita ammattitautien tunnustamisjärjestelmiä, kuvataan erilaisia edellytyksiä ja tietoja, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että työntekijä on altistunut syöpää aiheuttavalle aineelle, ja analysoidaan työperäisen syövän tunnistamiseen osallistuvia toimijoita. Siinä kartoitetaan niin puutteita ja tarpeita kuin myös hyviä käytäntöjä, joiden avulla voidaan saada tietoa altistumisen ja syöpätapausten välisistä yhteyksistä kaikkialla EU:ssa.

Osa tiedoista on jo saatavilla Eurostatin kokoamista Euroopan ammattitautitilastoista, mukaan lukien työperäiset syövät.

Yhteisaltistuminen karsinogeenisille aineille

Hankkeessa käsitellään yhteisaltistumista karsinogeenisten, perimän muutoksia aiheuttavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden osalta. Hankkeen tässä osassa on tavoitteena kerätä yhteistyössä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa tietoa altistumispitoisuuksista sekä tunnistaa alat ja ammatit, joissa yhteisaltistuminen on yleisempää, ja laatia ohjeita työpaikoille.

Kemikaalien korvaaminen ja ”niin alhainen kuin teknisesti mahdollista” -periaate

Tutkimuksen osana myös levitetään tietoa aiheesta ja edistetään korvaavien ratkaisujen ja teknisten menetelmien käyttöönottoa, jotta riskitekijöille altistumista voitaisiin vähentää ”niin alhaiselle tasolle kuin on teknisesti mahdollista” ja noudattaa EU:ssa sovittuja uusia työperäisen altistuksen raja-arvoja (OEL). Tutkimuksessa tarkastellaan esteitä ja haasteita, joita liittyy korvaavien ratkaisujen käyttöönottoon, sekä kartoitetaan alakohtaisia aloitteita ja hyviä käytäntöjä.

Työperäinen syöpä: yksi suurimmista työhön liittyvistä terveysongelmista Euroopassa

Moni altistuu syövän riskitekijöille työpaikalla. EU-OSHAn tekemän, työntekijöiden altistusta koskevan kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes puolet eurooppalaisista työntekijöistä on edellisen työviikon aikana todennäköisesti altistunut vähintään yhdelle syövän riskitekijälle. Tiedoista käy myös ilmi, että tietyissä toiminnoissa työntekijät ovat saaneet korkean tason altistumisia ja useita altistumisia.

Kemikaalit ovat edelleen työperäisten syöpien tärkein syy, mutta tekijöitä on muitakin. Myös fysikaaliset ja organisatoriset riskitekijät ovat merkittävällä sijalla. Näitä ovat esimerkiksi auringon ultraviolettisäteily, yötyö ja muut työn organisointiin ja työoloihin liittyvät tekijät. Tutkijat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota hormonitoimintaa häiritsevien aineiden (kuten tiettyjen tuholaismyrkkyjen) sekä tiettyjen nanomateriaalien mahdollisiin syöpää aiheuttaviin vaikutuksiin. Jälkimmäisistä ovat esimerkkinä monikerroksiset hiilinanoputket (MWCNT-7).

EU:n toimet työperäisten syöpien ehkäisemiseksi

Ongelman laajuuden vuoksi Euroopan unioni on ryhtynyt toimiin, jotta työntekijöiden suojelua voidaan tehostaa. Keskeisiä toimia ovat altistumisen ehkäisy jo sen syntyvaiheessa, työpaikan riskienhallinnan parantaminen ja asiasta tiedottaminen. Näiden toimien avulla työntekijöitä voidaan suojella ja työperäisten syöpien aiheuttamaa taakkaa keventää kaikkialla Euroopassa. Työperäisten syöpien ehkäisy on keskeisenä tavoitteena EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä vuosille 2021–2027 sekä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa.

Keskeinen säädös on karsinogeenejä, mutageenejä ja lisääntymiselle vaarallisia aineita koskeva direktiivi (CMR-direktiivi). Tätä direktiiviä on tarkistettu useita kertoja uusimpien tieteellisten näyttöjen perusteella. Edellä mainittujen toimien odotetaan jatkossa vähentävän työperäisten syöpien ja muiden vakavien terveyshaittojen esiintyvyyttä merkittävästi.