Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi EU:n merkittävimmistä kansanterveyteen liittyvistä haasteista. Niihin kuuluu vaihteleva ja monitahoinen joukko sairauksia, kuten sydämeen, verisuoniin ja aivojen verisuonijärjestelmään vaikuttavat sepelvaltimotauti ja aivohalvaukset. Kyse on monitekijäisistä sairauksista. Niiden taustalla voi olla yhdistelmä eri tekijöitä, kuten elämäntapoihin ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, perussairaudet, geneettinen alttius, sosioekonomiset ja ympäristötekijät sekä työperäiset riskit.

Työpaikka on siis tärkeässä roolissa sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. On olennaisen tärkeää ymmärtää näitä riskejä ja niiden vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen suunniteltaessa tehokkaita toimenpiteitä, joilla ehkäistään työperäisiä sydän- ja verisuonitauteja ja tuetaan terveellisempää työelämää.

Työperäisten sydän- ja verisuonitautien aiheuttama taakka

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat EU:ssa vuosittain noin 1,71 miljoonaa kuolemantapausta. Vaikka kyseisten sairauksien yleisyys vaihtelee maittain, ne ovat toiseksi yleisin työperäisten kuolemien syy EU:ssa.

Sydän- ja verisuonitaudit heikentävät terveyttä, ja ne voivat lisäksi vaikuttaa työntekijöiden elämänlaatuun, työkykyyn sekä kykyyn pysyä työelämässä. Niillä on myös yhteys sairauspoissaoloihin, pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen, varhaiseläkkeelle siirtymiseen ja tuottavuuden heikkenemiseen, ja niiden arvioidaan aiheuttavan EU:n taloudelle kokonaisuudessaan yli 210 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Työperäisten sydän- ja verisuonitautien ehkäiseminen tukee työntekijöiden hyvinvointia ja auttaa samalla organisaatioita ja yhteiskuntaa hallitsemaan näitä vaikutuksia.

Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät työpaikalla

Työhön liittyvät sydän- ja verisuonitaudit voivat johtua useiden työpaikan riskitekijöiden yhdistelmästä, kuten

• Psykososiaaliset riskit – kuten työn vaativuus, työn vähäinen valvonta, pitkät työpäivät, vuorotyö, työpaikkaväkivalta ja epäasiallinen kohtelu – voivat aiheuttaa stressiä, joka voi vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
• Ergonomiset riskitekijät, kuten raskas fyysinen työ, pitkäaikainen istuminen tai seisominen.
• Fyysiset riskitekijät, kuten äärilämpötilat, melu, tärinä ja säteily.
• Kemikaalialtistukset, kuten raskasmetalleille, hiukkasille, pölyille, moottorien pakokaasupäästöille ja eräille torjunta-aineille altistuminen.
• Biologiset tekijät, mukaan lukien tietyt tartuntataudit, kuten covid-19-tauti.

Riskien tyypit ja taso vaihtelevat aloittain, ammateittain ja työntekijäryhmittäin. Lisäksi iän, sukupuolen, sosioekonomisten seikkojen, perussairauksien ja elämäntapojen kaltaiset tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten työperäinen altistuminen vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.

Sydän- ja verisuoniterveys EU:n poliittisella asialistalla

Euroopan komissio korostaa tarvetta tehostaa työperäisten sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyä yhtenä keskeisenä tavoitteena työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä 2021–2027. Muut EU:n aloitteet, kuten Healthier Together – ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n aloite, sydän- ja verisuoniterveyttä koskeva EU:n suunnitelma sekä Euroopan parlamentin kansanterveysvaliokunnan kanta suunnitelmaan, osoittavat, kuinka tärkeää on toimia koordinoidusti sydän- ja verisuoniterveyden parantamiseksi koko EU:ssa.

EU-OSHAn tutkimus työperäisistä sydän- ja verisuonitaudeista

EU-OSHA toteuttaa laajamittaista tutkimusohjelmaa, joka liittyy työperäisiin sydän- ja verisuonitauteihin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten työ vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen, ja tukea siten näyttöön perustuvaa ennaltaehkäisyä kaikkialla EU:ssa.

Tutkimusohjelmassa tarkastellaan sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä työperäisiä riskitekijöitä ja sitä, miten työhön liittyvät ja muut riskit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Siinä kartoitetaan toimialoja, ammatteja ja työntekijäryhmiä, joihin kohdistuu kohonnut riski, sekä analysoidaan työperäisten sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa taakkaa koko EU:ssa. Ohjelmassa tarkastellaan myös toimintaperiaatteita, strategioita, työpaikalla toteutettavia toimenpiteitä ja käytännön resursseja, jotka auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja, sekä niitä, jotka tukevat työntekijöitä, jotta he voivat palata turvallisesti töihin sydämeen ja verisuoniin liittyvän häiriön jälkeen tai jatkaa työelämässä kroonista sydän- ja verisuonitautia sairastaessaan.

Tutkimustulokset vahvistavat näyttöä työperäisten sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisystä, ja ne on huomioitu Terveellinen työ -kampanjassa ”Yhdessä mielenterveyttä työpaikoille”, erityisesti psykososiaalisten riskien ja sydän- ja verisuoniterveyden välisten yhteyksien osalta.