Tärkeimmät havainnot

• Digitalisaatio ja dataan perustuva kohdentaminen tehostavat tarkastusten tehokkuutta, sillä kaikissa viidessä maassa kohdataan haasteita, jotka liittyvät tarkastajien ja työntekijöiden väliseen suhteeseen sekä rajallisiin työturvallisuus- ja työterveysresursseihin.
• Sääntöjen täytäntöönpano on siirtymässä puhtaasti ohjaukseen ja valvontaan perustuvasta mallista tukea tarjoaviin ja myyntiä edistäviin toimintamalleihin, jotka heijastavat eri yritysten realiteetteja.
• Vahvat yhteistyöverkostot ovat välttämättömiä, sillä yksikään yksittäinen toimija ei kykene yksin vastaamaan työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviin haasteisiin, etenkin kun on kyse pk-yrityksistä ja haavoittuvassa asemassa olevista työntekijöistä.
• Etä- ja digitaalisen tuen toimintamalleista ja välineistä on muodostunut työsuojelu- ja työterveysjärjestelmien pysyvä osa, aina videokuulemisista tekoälypohjaisten chattibottien käyttöön.
• Työterveyden ja -turvallisuuden kestävä parantaminen edellyttää työnantajien ja työntekijöiden sisäisten valmiuksien kehittämistä eri tilanteita ja eri kohderyhmiä varten räätälöityjen strategioiden avulla.

Vaikutukset päätöksentekijöihin ja alan toimijoihin

• Strategioiden on oltava joustavia ja eri tilanteisiin räätälöityjä – yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.
• On olennaisen tärkeää soveltaa portfoliolähestymistapaa, jossa yhdistetään useita strategioita.
• Näyttöön perustuvassa toimien suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa on edelleen huomattavia puutteita.
• Teknologian kehityksestä huolimatta ihmisten asiantuntemus, arvostelukyky ja ihmissuhteet ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä.
• Lopuksi: Työskentelemällä yhdessä ja yhdistämällä digitaalisia innovaatioita ihmisten näkemyksiin perustuen voimme vahvistaa työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmiä ja luoda entistä turvallisempia ja terveellisempiä työpaikkoja kaikkialla Euroopassa.

Vaikutus työterveyteen ja -turvallisuuteen kasvaa

Rakennus- ja elintarvikealalla ostajien ja toimittajien väliset toimitusketjusuhteet vaikuttavat yhä enemmän työn organisointiin ja ohjaukseen. Tämä tarkoittaa, että työturvallisuus- ja -terveysvaikutukset eivät enää määräydy pelkästään yritystasolla, vaan ketjun alkupäässä toimivilla päätöksentekijöillä on ratkaiseva rooli.

Työterveys ja -turvallisuus paranee eniten, kun yritykset hyödyntävät molempia:

• Sopimuksiin perustuva johtaminen: muodolliset vaatimukset, standardit, sertifioinnit, tarkastukset.
• Suhteisiin perustuva johtaminen: yhteistyö, vuoropuhelu, yhteiset tavoitteet.

Tällainen hybridimalli auttaa jakamaan vastuuta oikeudenmukaisesti, lisäämään luottamusta ja parantamaan tilannetta jatkuvasti koko ketjussa.

Vipuvaikutusta luovat käytännön välineet

• Selkeät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat kriteerit tarjouskilpailuissa ja hankinnoissa.
• Avoimet toimittajien valintavaatimukset.
• Entistä tiukemmat työturvallisuuteen ja -terveyteen painottuvat sopimuslausekkeet.
• Jatkuva yhteistyöhön perustuva seuranta toimittajien kanssa.
• Luottamuksen ja yhteistyön kulttuuri.

Alakohtaisia näkemyksiä: rakennusala ja elintarviketeollisuus

Rakentaminen:

• Yhteisen turvallisuuskulttuurin korostaminen asiakkaiden ja urakoitsijoiden välillä on erityisen tehokas strategia.
• Turvallisuuskulttuurilla on ratkaiseva merkitys, kun useat urakoitsijat toimivat yhdessä.
• Yhteisymmärrys, työntekijöiden osallistuminen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva viestintä ovat olennaisen tärkeitä.

Elintarviketeollisuus:

• Hybridimalli lisää luottamusta ja vastuunjakoa.
• Tulokset osoittavat, että työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä työoloissa on tapahtunut mitattavissa olevia parannuksia.

Toimintaohjeet sääntelyviranomaisille ja alan toimijoille

• Tutkimustulokset osoittavat, että markkinavoimilla voi olla merkittävä rooli työturvallisuuden ja -terveyden edistämisessä toimitusketjussa, mutta ne eivät voi korvata sääntelyä.
• Sisällytetään työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat avoimet kriteerit julkisiin ja yksityisiin hankintoihin.
• Puututaan erityisiin haasteisiin, joita pk-yritykset kohtaavat toimitusketjun vaatimusten täyttämisessä.
• Yhdistetään hankintaryhmät ja yritysten yhteiskuntavastuusta / yhteiskunnallisesta kestävyydestä vastaavat ryhmät työterveyden ja työturvallisuuden painoarvon kasvattamiseksi.
• Käytetään pitkän aikavälin sopimuksia toimittajien vakauden ja investointien mahdollistamiseksi.
• Rakennetaan luottamusta säännöllisten fyysisten käyntien ja avoimen vuoropuhelun avulla, myös työturvallisuutta ja -terveyttä käsittelevän.
• Säilytetään joustavat toimitusehdot ja tuetaan toimittajia ennakoimattomien ongelmien ilmetessä.