Ruotsi — Kuntoutustoimenpiteiden rahoituksen koordinointi

Määrärahojen hajauttaminen on vaikeuttanut ammatillisen kuntoutuksen tehokasta koordinointia Ruotsissa. Vuoden 2013 loppuun mennessä 83 riippumatonta koordinointijärjestöä oli perustettu koordinoimaan eri osapuolten – sosiaalivakuutuslaitoksen, julkisen työvoimapalvelun, kuntien ja maakäräjien – ammatilliseen kuntoutukseen varattuja määrärahoja. Kuntoutustoimenpiteiden rahoituksen koordinointi kattaa 225 kuntaa 290:stä. Koordinointijärjestöjen vastuulla on rahoituksen koordinointia koskevien tavoitteiden asettaminen, talousarvioiden laatiminen, toimien koordinointi yhteistyökumppanien välillä, rahoituksen jakaminen, valvonta ja kuntoutustoimien arviointi. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä alle 30-vuotiaisiin pitkäaikaisella sairauslomalla olleisiin sekä mielenterveysongelmista kärsiviin henkilöihin. Työhön palaamiseen tähtäävät toimet onnistuivat 53 prosentissa tapauksista vuonna 2013. Laaja-alaiset ulkopuoliset arvioinnit osoittavat, että yhteiskunta saa takaisin kuntoutukseen käytetyt varat jokaisen työhön palaavan henkilön kohdalla. Lisäksi alakohtainen SUS-valvontajärjestelmä osoittaa, että 31 prosenttia osallistujista on palannut työhön tai kouluun kuntoutuksen jälkeen, kun vain 11 prosenttia on onnistunut tekemään näin ennen hankkeen aloittamista. Onnistumisen osatekijänä on ollut esimerkiksi asiantuntijoiden kesken noudatettu yhdistetty lähestymistapa. Järjestelmä on siirrettävissä, jos kansallisten virastojen kesken jaettuja vastuutehtäviä muutetaan.