Ilmastoriskit: Uudesta OSH Pulse -tutkimuksesta käy ilmi, että yksi kolmesta työntekijästä altistuu terveys- ja turvallisuusvaikutuksille ja on niistä huolissaan

Press releases

Back to press releases
For immediate release - 23/09/2025 - 09:00

Ilmastoriskit: Uudesta OSH Pulse -tutkimuksesta käy ilmi, että yksi kolmesta työntekijästä altistuu terveys- ja turvallisuusvaikutuksille ja on niistä huolissaan

© lawcain - stock.adobe.com

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tutkimuksesta kävi ilmi, että kolmasosa EU:n työntekijöistä altistuu ilmastonmuutokseen liittyville riskeille, kuten äärimmäiselle kuumuudelle, äärimmäisille sääilmiöille tai huonolle ilmanlaadulle. Työntekijöistä 31 prosenttia taas on huolissaan ympäristöriskien vaikutuksesta työterveyteensä ja -turvallisuuteensa.  

Nämä näkemykset on esitetty EU-OSHAn uusimmassa vuoden 2025 OSH Pulse --työntekijätutkimuksessa: Työterveys ja -turvallisuus ilmastonmuutoksen ja digitaalisen muutoksen aikakaudella. Siitä saadaanajankohtainen tilannekuva ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja psykososiaalisen työympäristön aiheuttamista haasteista ja riskeistä, joita eurooppalaisilla työntekijöillä tällä hetkellä on. Tutkimuksesta selviää myös, mitä toimenpiteitä työpaikoilla tehdään työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi. 

 

Ilmastonmuutos ja työntekijöiden turvallisuus ja terveys  

EU:n työntekijöistä 33 prosenttia altistuu vähintään yhdelle ilmastonmuutokseen liittyvälle riskitekijälle. Äärimmäiselle kuumuudelle altistumisesta ilmoittaa 20 prosenttia ja huonolle ilmanlaadulle 19 prosenttia. Kuumuudelle altistutaan eniten aloilla, joilla tehdään työtä ulkona: maatalouden, puutarhanhoidon, metsätalouden ja kalastusalan työntekijöistä 35 prosenttia ilmoittaa työskennelleensä äärimmäisessä kuumuudessa, samoin kuin joka neljäs rakennusalan ja energia-alan työntekijä. Lähes joka kymmenes työntekijä kertoo kuumuuteen liittyvistä oireista tai sairauksista, kuten lämpöhalvauksesta, huimauksesta tai suonenvedoista. Työntekijöistä yli kymmenesosa joutuu työssään myös alttiiksi voimakkaalle auringonpaisteelle, joka on tunnustettu syövän riskitekijäksi. 

Alueelliset erot ovat selviä, sillä eteläeurooppalaisilla työntekijöillä altistuminen on suurinta, mikä johtuu tiheämmistä helleaalloista ja ympäristön tilan heikkenemisestä. Yli 50 prosenttia työnantajista on ottanut käyttöön ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten varjostettuja lepotiloja tai lämmön mukaan sovitettuja aikatauluja. Täytäntöönpano on kuitenkin epätasaista, minkä vuoksi ilmastokestävää suunnittelua ja investointia tarvitaan kaikilla toimialoilla. 

Joka viides työntekijä on lisäksi huolissaan siitä, että heidän nykyinen työpaikkansa ja tehtävänsä muuttuvat ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ehkäisemiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi. Tämä kertoo kasvavastaympäristöahdistuksesta – pelosta tai vaikeista tuntemuksista, joita ympäristömuutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset terveyteen aiheuttavat. 

Stressi ja mielenterveys työssä: jatkuvaa painetta ja leimatuksi tulemista 

Työmäärään liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisiä kaikkialla Euroopassa, sillä 44 prosenttia työntekijöistä kertoo aikapaineen olevan ankaraa tai työmäärän liian suurta. Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltoalalla luku nousee 50 prosenttiin, ja 41 prosenttia sanoo, että heidän kovalle työlleen ei anneta tunnustusta eikä siitä palkita riittävästi. Tässä näkyy jo pitkään jatkunut huoli alan työuupumuksesta ja henkilöstöpulasta. 

Tulokset viittaavat myös siihen, että mielenterveyteen liittyy edelleen leimatuksi tuleminen: 48 prosenttia vastaajista uskoo, että mielenterveysongelmasta kertominen voisi haitata heidän uraansa. Tämä käsitys on erityisen yleinen nuorilla työntekijöillä ja matalapalkkaisilla tai epävarmoissa työsuhteissa olevilla. Suurin osa työntekijöistä kuitenkin keskustelisi mielenterveydestään mielellään esihenkilönsä tai johtajansa kanssa, mikä viittaa siihen, että mielenterveyteen liittyvä leimatuksi tuleminen on vähenemässä.  

Myös tuen saanti vaihtelee: 66 prosentilla suuryritysten työntekijöistä on mahdollisuus saada tietoa ja koulutusta stressistä ja hyvinvoinnista, kun taas mikroyrityksissä mahdollisuus on vain 42 prosentilla. Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa annetaan yleisesti enemmän tukea ja toimitaan ennakoivammin. Toisissa maissa mielenterveyteen vasta aletaan puuttua jäsennellysti. 

Digitalisaatio ja työn itsenäisyys 

Työn digitalisaatio on hyvässä vauhdissa: yhdeksän kymmenestä EU:n työntekijästä käyttää tehtävässään vähintään yhtä digitaaliteknologiaa ja noin joka kolmas käyttää kehittyneitä välineitä, kuten tekoälypohjaisia järjestelmiä, puettavia laitteita tai robotteja. 

Työntekijöistä 25 prosenttia sanoo, että digitaaliteknologiaa käytetään heidän työnsä ja käyttäytymisensä seurantaan, ja 27 prosenttia ilmoittaa, että tehtäviä jaetaan automaattisesti tällaisten järjestelmien avulla. Nämä käytännöt herättävät kysymyksiä tietojen käytöstä, työntekijöitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta sekä liikavalvonnan ja ylijohtamisen riskistä. Ne ovat myös yhteydessä stressiin ja mielenterveysongelmiin. 

Digitalisaatio voi myös muuttaa työtehtäviä merkittävästi. Jotkut työntekijät tuntevat olevansa yksinäisiä, ja heillä on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia käyttää osaamistaan tai tehdä työtään koskevia päätöksiä. Tämän vuoksi on lisättävä avoimuutta, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden osallistumista teknologian käyttöönottoa koskeviin päätöksiin. 

EU-OSHAn pääjohtaja William Cockburn toteaa seuraavaa: 

”Nämä havainnot osoittavat, että työntekijöillä eri puolilla Eurooppaa on monitahoisia ja kehittyviä haasteita. Lähes kolme kymmenestä kipuilee työhönsä liittyvän stressin, masennuksen tai ahdistuksen kanssa. Noin kolmannes on huolissaan siitä, että ilmastonmuutos voi vaarantaa heidän turvallisuutensa ja terveytensä. Euroopan työvoiman turvallisuuden, terveyden ja ihmisarvon suojelun on pysyttävä ensisijaisena tavoitteena. Sitä varten on muun muassa mukautettava työpaikkoja ilmastonmuutoksen fyysisiin vaikutuksiin, vähennettävä mielenterveyteen liittyvää leimautumista ja varmistettava, että digitaaliset välineet otetaan käyttöön eettisesti hyväksyttävästi. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun ilmastonmuutos ja digitaalinen muutos etenevät rinnakkain.”

Aineistoja toimintaa varten 

EU-OSHA on julkaissut aineistopaketin, jonka tarkoituksena on muuntaa tiedot toiminnaksi ja tukea siten tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Näitä ovat esimerkiksi 

 

Huomautus toimittajalle

 

Vuoden 2025 OSH Pulse -tutkimuksessa tarkastellaan psykososiaalisten riskien, ilmastonmuutoksen ja digitaaliteknologioiden käytön vaikutuksia työntekijöiden mielenterveyteen ja aiheeseen liittyviä toimenpiteitä työpaikoilla.  

Tutkimus toteutettiin puhelimitse huhtikuussa 2025, ja siihen vastasi yli 28 000 työssäkävijää kaikista EU:n jäsenvaltioista sekä Islannista, Norjasta ja ensimmäistä kertaa myös Sveitsistä.  

Vuoden 2025 kyselyssä kerätään tietoa työntekijöistä ja heidän työnsä pääpiirteistä. Siinä keskitytään digitaaliteknologian käytöstä ja ilmastonmuutoksesta johtuviin psykososiaalisiin ja fyysisiin riskeihin, niiden vaikutukseen työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä toimenpiteisiin, joita työpaikoilla on toteutettu tällaisten riskien ehkäisemiseksi. 

Tässä kyselyssä soveltamisalaa on laajennettu digitalisaatioon liittyviin uusiin psykososiaalisiin tekijöihin, kuten taitoihin liittyvään harkintaan ja työn mielekkyyteen, sekä ilmastonmuutokseen liittyviin kehittyviin riskeihin, kuten ympäristöahdistukseen ja laadulliseen työhön liittyvään epävarmuuteen työpaikoilla. Siihen sisältyvät myös perinteiset riskit, kuten ponnistelujen ja palkitsemisen epätasapaino ja työn määrällinen epävarmuus. Sosiodemografiset muuttujat ─ johtotehtävät ja muut tehtävät sekä maahanmuuttajan asema (ensimmäinen ja toinen sukupolvi) ─ parantavat tutkimuksen kykyä kuvastaa työntekijöiden erilaisia kokemuksia. 

Tietoaineisto asetetaan tutkijoiden saataville vuonna 2026.