Paluu vastaanottotyöhön osteopeniasta johtuneiden luunmurtumien jälkeen

Vastaanottovirkailija, joka oli saanut vammoja nivelrikon ja osteopenian aiheuttamassa tapaturmassa, pystyi palaamaan töihin kuuden kuukauden poissaolon jälkeen.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten onnistuneesta työhönpaluusta sovittiin ja miten se toteutettiin. Tärkeässä osassa olivat yksinkertaiset toimet, kuten yhteydenpito työntekijään tämän sairauspoissaolon aikana ja se, että paluu pystyttiin toteuttamaan vaiheittain.

Työpiste arvioitiin, ja siihen tehtiin mukautuksia, joilla varmistettiin, että hän pystyy työskentelemään kivuttomasti. Tapaus on oiva esimerkki siitä, että terveydenhuollon tuottajien, henkilöstöosaston, esimiesten ja työntekijän on löydettävä yhteistyössä toimivat ratkaisut työhönpaluuseen.