Suomen EU-puheenjohtajakausi


EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona toimii kulloinkin yksi 28 jäsenvaltion hallituksista. Puheenjohtajuus siirtyy jäsenvaltiolta toiselle kuuden kuukauden välein, vuosittain aina 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Puheenjohtajuus tuo mukanaan huomattavan vastuun: puheenjohtajana toimiva jäsenvaltio johtaa EU:n neuvoston kokouksia toimikautensa aikana. Neuvosto on yksi EU:n tärkeimmistä päättävistä elimistä. Lisäksi puheenjohtajavaltion vastuulla on varmistaa, että jäsenvaltiot toimivat sopusointuisesti, neuvottelevat tarvittaessa kompromisseista ja toimivat aina koko EU:n edun mukaisesti.

Puheenjohtajan työohjelman jakaa kolme jäsenvaltiota (”puheenjohtajakolmikko”) 18 kuukauden ajan. Puheenjohtajavaltio asettaa yksityiskohtaiset tavoitteet, jotka se haluaa saavuttaa toimikautensa aikana, ja laatii yhdessä kahden muun kolmikkoon kuuluvan valtion kanssa pitemmän aikavälin tavoitteet, joita ei realistisesti ajatellen voi saavuttaa kuudessa kuukaudessa.

Suomi on EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio 1. heinäkuuta 2019 lähtien. Se on jäsen tämänhetkisessä puheenjohtajakolmikossa ja tekee yhteistyötä Romanian ja Kroatian kanssa niiden yhteisessä ohjelmassa annettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtenä puheenjohtajavaltion prioriteeteista on keskittyminen kilpailukykyiseen ja sosiaalisesti osallistavaan EU:hun. Euroopassa on kohdattava väestön ikääntymisen ja maailmanlaajuisen kilpailun haasteet puuttumalla niihin kestävien toimenpiteiden avulla, jotta tuottavuus ja kilpailukyky tehostuisivat. Lähestymistavan on oltava samanaikaisesti yhdenmukainen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämiseksi edelleen, jotta kansalaisille saataisiin aikaan näkyviä tuloksia.

Lisäksi EU:ssa tarvitaan tulevaisuuteen suuntautunut laaja-alainen jatkuvan oppimisen strategia, jossa otetaan huomioon työelämän muutos ja digitalisaatio. Toinen keskeinen toimenpide saatavilla olevan ammattitaitoisen työvoiman maksimoimiseksi on lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. EU:n jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistäviä toimia, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä palkkatasa-arvoa. Euroopassa tulisi edistää myös työurien pidentämistä parantamalla työterveyttä ja -turvallisuutta, kansanterveyden toimintalinjoja ja osa-aikatyön malleja.

Puheenjohtajamaa Suomi on ilmoittanut tukevansa syöpää aiheuttavia aineita koskevaa etenemissuunnitelmaa (Roadmap on Carcinogens). Se on ohjelma, jota EU-OSHA on ollut käynnistämässä ja joka lisää karsinogeenialtistumisesta työpaikoilla aiheutuvien riskien tuntemusta ja kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä. Puheenjohtajavaltio isännöi 27.–28. marraskuuta työperäisen syövän poistamista käsittelevää konferenssia ”Working together to eliminate work-related cancer”.

Käy EU-puheenjohtajavaltio Suomen verkkosivustolla

Katso video ”Mitä neuvoston puheenjohtajuus on ja miten se toimii?”