You are here

Lehdistötiedotteet
JULKAISTAVAKSI HETI - 14/12/2018 - 01:30

Uutta tutkimustietoa työperäisten sairauksien tunnistamisesta valmius- ja valvontajärjestelmien avulla

Uudessa raportissa esitellään tuloksia merkittävästä hankkeesta, jossa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) saattoi yhteen asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä kaikkialta Euroopasta tarkastelemaan ja käsittelemään uusien riskien ja työperäisten sairauksien varhaisen tunnistamisen valmius- ja valvontajärjestelmiä.

Työperäiset terveysongelmat ja vammat aiheuttavat Euroopan unionille kustannuksia, jotka vastaavat 3,3 prosenttia sen BKT:sta (ILO, 2017). Vuosittain voitaisiin säästää 476 miljardia euroa asianmukaisilla työsuojelun järjestelmillä, politiikalla ja käytännöillä.

Työperäisten sairauksien tunnistamisen valmius- ja valvontajärjestelmiä EU:ssa käsittelevässä raportissa ”Alert and sentinel approaches for the identification of work-related diseases in the EU” esitellään, miten nämä järjestelmät toimivat kehittymässä olevien työhön liittyvien terveysongelmien tunnistamiseksi, terveyteen liittyvien varhaisten toimien ja ehkäisyn aloittamiseksi ja näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemiseksi. Hankkeessa osoitetaan, miten hyödyllisiä valmius- ja valvontajärjestelmät ovat tunnettujen ammattitautien valvontaan jo käytössä olevien välineiden täydentämiseksi, koska ne auttavat uusien työperäisten sairauksien tunnistamisessa. Esimerkkejä näistä ovat ns. popcorn-tauti, tehdastyöntekijöiden vakava keuhkosairaus, ja hiilimonoksidille altistumisesta kahvinjalostuslaitoksissa aiheutuvat sydänongelmat. Lisäksi hankkeessa annetaan suosituksia siitä, miten päätöksentekijät ja työsuojelualan toimijat voivat toteuttaa järjestelmiä. Hankkeen tarkoituksena on kannustaa tietojen vaihtoon ja edesauttaa toimien onnistumisessa.

EU-OSHAn johtaja Christa Sedlatschek korostaa tällaisista järjestelmistä mahdollisesti saatavaa hyötyä: ”Työperäiset terveysongelmat ja vammat aiheuttavat Euroopan unionille kustannuksia, jotka vastaavat 3,3 prosenttia sen BKT:sta (ILO, 2017). Vuosittain voitaisiin säästää 476 miljardia euroa asianmukaisilla työsuojelun järjestelmillä, politiikalla ja käytännöillä. Toivomme, että EU-OSHAn hanke kannustaa toteuttamaan valmius- ja valvontajärjestelmiä niissä maissa, missä sellaisia ei vielä ole.”

Raportissa nimettiin 75 valvontajärjestelmää, jotka ovat käytössä 26 maassa. Kahdentoista järjestelmän yksityiskohtaisessa analyysissä esitellään eri lähestymistapoja ja niiden vahvuuksia ja monikäyttöisyyttä. Lisäksi raportissa kuvataan järjestelmien toteuttamisen käytännön näkökohtia ja yhteyksiä ennaltaehkäisyyn ja päätöksentekoon, ja osoitetaan, kuinka valmius- ja valvontatoiminto voidaan lisätä olemassa olevaan seurantajärjestelmään.

Esimerkiksi SIGNAAL on verkkoraportointipalveluun perustuva valvontajärjestelmä, jossa kerätään käytännöllisesti, nopeasti ja helposti tietoa epäilyksistä, jotka koskevat terveysongelmien ja työn välisiä uusia yhteyksiä. Järjestelmän ovat kehittäneet alankomaalaiset ja belgialaiset asiantuntijat. Norjan työperäisten sairauksien rekisteri (RAS) on Norjan työsuojeluviranomaisen ylläpitämä kansallinen rekisteri, joka tarjoaa kehyksen valvottaville terveysongelmille matalalla raportointikynnyksellä. Tarkoituksena on, että työperäisiksi epäillyistä tapauksista ilmoittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta.

Lisäksi raportissa esitellään seuraavia keskeisiä tuloksia:

  • Ei ole olemassa mitään ihanteellista valvontajärjestelmää. Raportissa kuvataan useita järjestelmiä, joilla kaikilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Sidosryhmien tulisi tarkastella, missä asiayhteydessä järjestelmää tullaan käyttämään. Niiden tulisi myös oppia hyvistä käytännöistä ja pyrkiä soveltamaan lähestymistapoja, joilla täydennetään jo käytössä olevia.
  • Raportissa havaittiin joitakin valvonnan puutteita. Tällä hetkellä työperäisten sairauksien erityisryhmiä ja erityisesti monen tekijän ja pitkän latenssiajan työperäisiä sairauksia, kuten mielenterveyden sairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpälajeja, tai uuden ja kehitteillä olevan teknologian, kuten nanoteknologian tai kehittyneen robotiikan, mahdollisia terveysvaikutuksia ei valvota kunnolla. Tämän lisäksi huomio näyttää keskittyvän perinteisiin toimialoihin, kuten maatalouteen ja rakennusalaan. Painopistettä pitäisi laajentaa, jotta siihen otettaisiin mukaan vähemmälle huomiolle jääneitä aloja, kuten hotelli-, ravintola- ja ateriapalveluala, sekä kasvavia aloja, kuten tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut.
  • Merkittävä tekijä näiden järjestelmien kehittämisessä on tiedon levittäminen menestystekijöistä ja siitä, miten näiden järjestelmien avulla edesautetaan uusien työperäisten sairauksien tunnistamista ja niiden ehkäisyä. Tämä on ensisijaisen tärkeää ihmisten kannustamiseksi ilmoittamaan tapauksista ja varmistamaan poliittinen tuki ja rahoitustuki. Yhteistyön vahvistaminen kansallisten työsuojeluelinten ja julkisen terveydenhuollon elinten kanssa on samoin ensisijainen edellytys onnistumiselle, jotta järjestelmän tulokset voitaisiin siirtää päätöksentekoon. Kansainvälinen yhteistyö ja tietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä on tärkeää valmius- ja valvontatoimien parantamiseksi EU:ssa.

Linkit:

 

Huomautuksia toimittajalle: 
1.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on tehdä Euroopasta turvallisempi, terveellisempi ja tuottavampi paikka tehdä työtä. Virasto tutkii, kehittää ja jakaa luotettavaa, tasapuolista ja puolueetonta työterveys- ja työturvallisuustietoa sekä järjestää Euroopan laajuisia tiedotuskampanjoita. Euroopan unioni perusti viraston vuonna 1994, ja sen toimipaikka on Bilbaossa Espanjassa. Virasto tuo yhteen Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallitusten sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia sekä EU:n kunkin jäsenvaltion ja muiden maiden johtavia asiantuntijoita.

Meitä voi nyt seurata Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja YouTubessa tai tilaamalla kuukausittain ilmestyvän OSHmail-uutiskirjeen. Voit myös rekisteröityä EU-OSHAa koskevien säännöllisesti toimitettavien uutisten ja tietojen tilaajaksi RSS-syötteiden avulla.

http://osha.europa.eu