Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) juhlii vuonna 2019 sitä, että Euroopassa on 25 vuoden aikana luotu verkosto, jossa toimivat kumppanit ovat sitoutuneet tekemään eurooppalaisista työpaikoista entistä turvallisempia, terveellisempiä ja tuottavampia.
Kofi Annan, työssä kuolleiden muistopäivän puhe, New York, 28. huhtikuuta 2002
Työsuojelu on ollut alusta alkaen kiinteä osa Euroopan yhdentymistä. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) perustettiin vuonna 1951. Yhteisö loi perustukset sille, mistä myöhemmin tuli Euroopan talousyhteisö ja sittemmin Euroopan unioni. Siinä Euroopan hiili- ja terästeollisuuden yritykset koottiin yhteen korjaamaan pirstoutunutta Eurooppaa ja edistämään yhteistyöhön perustuvaa tulevaisuutta. Näin kaksi tuon ajan vaarallisinta työskentely-ympäristöä olivat yhtäkkiä huomion keskipisteenä. Silloin laadittiin myös yksi EHTY:n keskeisistä tavoitteista, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että edellä mainittujen teollisuudenalojen työntekijöiden elinoloja voidaan vakauttaa ja parantaa.
Työsuojelua koskeva kolmikantamalli pääsi Euroopassa vauhtiin kuitenkin vasta vuonna 1985. Silloisen Euroopan komission puheenjohtajan Jacques Delorsin aloitteesta ”työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle” annettiin EU:ssa perustuslailliset valtuudet. Se puolestaan aukaisi tietä puitedirektiivin (89/391/ETY) julkaisulle vuonna 1989. Vuonna 2019 juhlitaan sen 30:ttä vuosipäivää. Tässä työsuojelun merkittävässä virstanpylväässä laadittiin EU:lle turvallisuutta ja terveyttävä koskevat vähimmäisvaatimukset ja tuotiin sen ytimeen mullistava käsite riskinarvioinnista.
Puitedirektiivin vanavedessä Euroopan komissio käynnisti Euroopan laajuisen kampanjan, jonka tarkoituksena oli tuoda kunnolla valokeilaan työsuojelu ja turvattomien työskentely-ympäristöjen haitalliset vaikutukset: komissio julisti vuoden 1992 Euroopan työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon teemavuodeksi. Tämä oli seurausta eurooppalaisten työpaikkojen järkyttävistä luvuista – 1990-luvun alussa raportoitiin vuosittain neljästä miljoonasta työtapaturmasta, joista 8 000 johti kuolemaan ja jotka maksoivat Euroopalle 20 miljoonaa euroa. Euroopan teemavuoden tarkoituksena oli antaa valistusta työsuojeluriskeistä ja asiaa koskevasta lainsäädännöstä sekä esitellä turvallisuusstandardien parantamiseksi tehtävää työtä.
Vuoden 1992 Euroopan teemavuosi ja työsuojelulainsäädännön määrän kasvu loivat perustan työsuojelulle omistetun viraston eli Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston perustamiselle.
Viraston perustamisesta tehtiin päätös neuvoston huippukokouksessa lokakuussa 1993, ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 2062/1994 hyväksyttiin vuonna 1994. Vuonna 2019 voimaan tulevaan versioon on tehty pieniä muutoksia.
Hans-Horst Konkolewsky, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston entinen johtaja
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa on noudatettu aivan alusta lähtien EU:n työsuojelustrategioita, ja Euroopan komissio on ollut keskeinen toimija näissä strategioissa ja niihin liittyvässä viestinnässä.
Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston tehtävä ja visio olivat selkeitä alusta asti:
- laaditaan, kootaan ja tarjotaan laadukkaita tietoja, analyyseja ja työkaluja, joiden avulla voidaan lisätä tietämystä ja antaa valistusta työsuojelusta sekä vaihtaa työsuojelua koskevia tietoja ja hyviä käytäntöjä
- kehitytään tunnustetuksi johtajaksi turvallisten ja terveellisten työpaikkojen edistämisessä Euroopassa, jotta voidaan varmistaa älykäs, kestävä, tuottava ja osallistava talous.
Virasto on täyttänyt näitä tavoitteita onnistuneesti 25:n viime vuoden ajan. Tästä voidaan kiittää viraston kahta vahvuutta: yhteyspisteiden verkostoa ja työskentelyn kolmikantamallia.
Kolmikantamallin avulla voidaan sekä ottaa huomioon hallitusten, työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen näkemykset että edustaa niitä päätöksenteossa. Siten vahvistetaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteistyötä ja kumppanuutta koskevia arvoja. Tämän mallin yhdistämisellä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteyspisteiden ja kumppanien kansallisen tason verkostoon on kahtalainen vaikutus:
- Se on ollut olennaisen tärkeä laadittaessa yhteistä käsitystä työpaikan riskeistä ja siitä, miten niihin olisi puututtava jatkossa.
- Sen ansiosta virasto on voinut tosiasiallisesti kehittää ja edistää riskinehkäisykulttuuria eurooppalaisilla työpaikoilla.
Nämä saavutukset ovat auttaneet parantamaan työoloja huomattavasti EU:n jäsenvaltioissa.
Jatketaan siis vielä toiset 25 vuotta menestyksekästä yhteistyötä ja omistautumista työsuojelualan valistukselle ja hyvien käytäntöjen edistämiselle! Pysy mukana seuraamalla tämän sarjan muita artikkeleita.