ESIPUHE
|
STM/TSO 23.4.1998
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TYÖSUOJELUSTRATEGIA
SISÄLLYSLUETTELO
Esipuhe Työ on hyvinvoinnin perusta, ja terveys on ihmisen tärkeimpiä asioita. Työsuojelu yhdistää tuotannossa nämä asiat toisiinsa. Ensisijaisesti työsuojelulla pyritään terveyttä ja turvallisuutta edistämällä ylläpitämään työkykyä sekä toisaalta tunnistamaan, arvioimaan ja torjumaan huonoissa työoloissa syntyviä turvallisuus- ja terveysriskejä. Toissijaisesti pyritään korjaavin toimin poistamaan jo syntyneitä ongelmia. Työsuojelun edistymisen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi työkykynsä eläkeikään säilyttävien työntekijöiden osuuden kasvaminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärän tasainen aleneminen. Sitä ilmentää työsuojelupalvelujen hyvä saatavuus ja lakisääteisen työterveyshuollon täysi kattavuus. Välillisesti työsuojelu vaikuttaa tuottavuuden parantumiseen ja huonoista työoloista johtuvien kustannusten alenemiseen. Jo kotoa ja kouluista saakka rakennettava turvallisuuskultturi on tämän perustana. Johtoajatuksena voidaan myös pitää, että Suomi on työsuojeluasioissa Euroopan eturivin maita. Ministeriöiden tehtävänä on ohjata ja johtaa toimialueensa yhteiskunnallista kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategian toteutuminen riippuu ainakin kahdesta avaintekijästä . Toisaalta korostuu työpaikkojen kyky, taito ja halu omatoimiseen työsuojeluun. Toisaalta tähdentyy se osa viranomaistoiminnasta, joka on välittömässä kosketuksessa työpaikkojen kanssa. Muu hallinto tukee tätä työtä. Olennainen osa strategian toteutuksesta on vuorovaikutusta viranomaisten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Asiakirja on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolla yhteistyössä muiden osastojen ja työsuojelun piirihallinnon kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät ovat esittäneet varteenotettavia huomautuksia valmistelutyön eri vaiheissa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lähivuosien työsuojelustrategia-asiakirja koostuu kahdesta osasta. Alussa on tiivis esitys itse strategiasta. Sen jälkeen on muistio, jossa on perusteluja ja taustatietoja valitulle strategialle.
Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee
ja toteuttaa omat ja hallinnonalansa toimenpiteet tämän
strategian mukaisesti. Toivon mukaan muutkin työsuojeluvaikuttajat
ottavat asiakirjan avuksi oman toimintansa suuntaamisessa sekä
eri tahojen yhteistoiminnan kehittämisessä.
Helsingissä huhtikuussa 1998 Kansliapäällikkö Markku Lehto TIIVISTELMÄ
Sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalan tavoitteena on pitää yllä ja edistää
väestön työ- ja toimintakykyä niin, että
ennenaikainen työelämästä pois siirtyminen
vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on
vaikuttamalla työoloihin pitää yllä ja edistää
työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä
samoin kuin vähentää työtapaturmia, ammattitauteja
ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä.
Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen
kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti,
niin että myös työntekijöiden työtyytyväisyys
ja työn tuottavuus lisääntyy. Samoin parannetaan
työsuojelun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja.
Strategia toteutetaan kiinteässä yhteistyössä
työmarkkinaosapuolten kanssa. Koko työsuojeluhallinto
toimii eurooppalaisessa ympäristössä hyvän
työympäristön puolesta. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TYÖSUOJELUSTRATEGIAJohdantoTyöoloilla on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Työntekijän turvallisuus ja terveys ovat työnteon perusedellytyksiä. Terve ja motivoitunut työntekijä tuottaa itselleen, työyhteisölle ja yhteiskunnalle hyvinvointia. Yrityksille ja muille organisaatioille työ- ja toimintakykyinen työntekijä on tuottavan toiminnan edellytys ja tärkein voimavara. Työstä johtuvien terveyden menetysten kansantaloudelle aiheuttamat kustannukset vastaavat useita prosentteja bruttokansantuotteesta, minkä lisäksi aiheutuu välillisiä menetyksiä. Työolojen kehittäminen ja työntekijöiden, yhtä lailla niin naisten kuin miestenkin, työ- ja toimintakyvyn edistäminen -- ja erityisesti ikääntyvän väestön työkyvyn ylläpitäminen -- perustuvat työelämän ja koko yhteiskunnan tarpeisiin. Strateginen painopisteOsana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa työsuojeluhallinnon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työntekijöiden työssä jaksaminen sekä niiden edellytyksenä oleva työn hallinta ovat työsuojelun erityiset kehityskohteet. Lähtökohtana nykyaikainen työsuojelun käsite ja eurooppalainen ympäristöTyösuojelun aineellinen sisältö perustetaan hyvän työympäristön käsitteelle ottaen huomioon uusin tutkimustieto, työmarkkinaosapuolten näkökohdat ja eurooppalainen yhteistoiminta. Se kattaa turvallisuuden, terveyden, palvelussuhteen ehdot sekä henkisen hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden ja ilmenee työpaikan turvallisuuskulttuurina. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa erityistä painoa työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiselle, työtapaturmien torjunnalle ja ammattitautien ehkäisylle.
Hyvä työympäristön
toteuttaminen edellyttää työympäristöasioiden
johtamista, toimivaa ja tehokasta organisaatiota ja järjestelmällistä
turvallisuuden hallintaa sekä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.
Turvallisuuskulttuuri ilmenee paitsi hyvänä yritys-
ja organisaatiokulttuurina myös turvallisena käyttäytymisenä.
Ministeriö suuntaa työsuojelun tutkimusta ja kehitystä,
ohjausta ja neuvontaa sekä valvontaa samoin kuin tarpeellista
säädösvalmistelua tämän mukaisesti. Työpaikoilla kokonaisvaltaista, järjestelmällistä ja oma-aloitteista toimintaaHyvä työympäristö syntyy kullekin työpaikalle ensisijaisesti sen omin toimin. Tämä koskee kaikkia työpaikkoja ja työnteon muotoja ja siten myös ketjuuntuvia ja tilapäisiä töitä. Työsuojeluhallinto tukee ja edistää työsuojelutoiminnan yhdentämistä työpaikan muuhun toimintaan, mikä samalla korostaa jokaisen työntekijän ammattitaidon ja osallistumisen merkitystä työolojen kehittämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä. Häiriötön toiminta ja hyvät työ- ja tuotanto-olot -- hyvä työympäristö -- ovat edellytyksenä niin työturvallisuudelle ja -tyytyväisyydelle, tuotteiden ja palvelujen laadulle kuin hyvälle tuottavuudellekin. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen edellytyksiä huolehtia työsuojelu- ja siihen liittyvistä yhteistoimintavelvoitteistaan. Se edistää menettelytapoja, joilla työpaikat itse tai valitsemansa asiantuntijan avulla voivat osoittaa hyvän työsuojelukäytäntönsä ja saada sille myös varmennuksen. Työsuojeluhallinto selvittää työolojen taloudellisia vaikutuksia sekä kehittää hyvää työympäristöä edistäviä taloudellisia kannustimia ja ohjauskeinoja. Turvallisuuskulttuuri ja -johtaminenTyösuojeluhallinto edistää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista. Turvallisuusjohtaminen on tärkeä ennakoivan työsuojelun keino. Turvallisuuskulttuuria edistetään myös yleisen turvallisuuskoulutuksen ja asennekasvatuksen sekä turvallisuustiedotuksen avulla. AsiakasohjautuvuusTyösuojeluhallinnon toiminta perustuu työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Työsuojelun piirihallinnon tärkeimmät asiakkaat ovat työpaikoilla: työnantajat ja työntekijät. Työsuojeluhallinnon tehtävänä on varmistaa lakisääteisen työsuojelun toteutuminen ja kehittää sitä. Siten se varmistaa, yhdessä työnantajan kanssa, että työntekijät saavat heille kuuluvan työsuojelun ja asianmukaisen työympäristön. Työnantajalle se antaa ohjeita ja neuvoja siitä, miten tarpeelliset toimenpiteet voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Ohjeita ja neuvoja annetaan myös siitä, miten työsuojelu voidaan yhdistää muihin turvallisuus- ja laatutoimintoihin, mikäli työpaikalla pidetään yhdistämistä tarpeellisena. Työsuojelun piirihallintoa kehitetäänTyösuojeluvalvonnalla on tärkeä yhteiskunnallinen rooli. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen toimintajärjestelmien kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö kehittää työsuojelupiirien toimintaa ja voimavaroja. Piirihallinnon henkilöstön ammatti- ja vuorovaikutustaitoja syvennetään ja laajennetaan strategian edellyttämällä tavalla. Nämä taidot otetaan huomioon pätevyysvaatimuksina myös uutta henkilöstöä palkattaessa. Viranomaisvalvonta kohdistetaan vaikuttavuustavoitteen mukaisestiSosiaali- ja terveysministeriö sekä työsuojelupiirit valmistelevat ja sopivat tulostavoitteet työsuojelun valvonnan vaikuttavuustavoitetta painottaen. Työsuojelupiirit kohdistavat valvontansa työpaikkojen omiin työsuojelua tukeviin ja edistäviin menettelytapoihin ja toisaalta olennaisiin kohteisiin, joissa on kysymys lainsäädännön täsmällisten vaatimusten noudattamisen valvonnasta, kuten työsuhdevalvonnassa. Työsuojelupiirit sovittavat toimenpiteensä oman alueensa työpaikkojen tarpeiden ja tärkeimpien työsuojelukysymysten edellyttämällä tavalla. Suurten ja pienten työpaikkojen samoin kuin pysyvien, tilapäisten ja ketjuuntuvien töiden erilaiset tarpeet ja valmiudet otetaan huomioon. Ministeriö seuraa työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta tutkimuksin ja selvityksin sekä pitää ajan tasalla työsuojelun vaikuttavuusselvitykset ja vaikuttavuuden arviointimenetelmät. Valvontamenetelmien monipuolistamista jatketaanTyösuojeluhallinto ottaa käyttöön järjestelmävalvonnan ja turvallisuuden hallintajärjestelmien edellyttämiä menettelytapoja sekä työpaikan tilanteen mukaisia työsuojelutason selvittämismenetelmiä. Työsuojelupiirien verkostoitumisesta muiden viranomaisten kanssa saatavat edut hyödynnetään. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa työsuojelupiirien keskinäisen työnjaon ja erikoistumisen toteutusta. Työpaikoilla toimivat lakisääteiset järjestelmät yhteistyöhönSosiaali- ja terveysministeriö suuntaa työpaikan turvallisuuden hallintaa ja työterveyshuoltoa nykyistä tiiviimmin toistensa tueksi. Ministeriön toimenpiteet tukevat strategian toteutustaSosiaali- ja terveysministeriö kehittää työsuojelutoimintaa toisaalta verkostoitumalla ja toisaalta tulosohjaamalla alaistaan hallintoa. Verkoston olennaisia osia ovat työmarkkinaosapuolet, alan tutkimus-, asiantuntija- ja vakuutuslaitokset sekä eurooppalainen verkosto. Suomi osallistuu EU:n työsuojelulainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon pitäen tavoitteenaan korkeaa turvallisuustasoa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla sen ohjaamana hallinnonalan ulkopuolinenkin viranomainen voi tehdä strategian kannalta tarpeellisia asioita. Tämä koskee sekä tuote- että työpaikkavalvontaa. Työpaikkojen työsuojelun osaamistason nostamiseksi käytetään hyödyksi koko valtionhallintoa ja sen vaikutuskeinoja. Kehitystoiminta tukee strategisia hankkeitaSosiaali- ja terveysministeriö suunta työsuojelun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteet ja asettaa hallinnonalan tutkimus- ja asiantuntijalaitosten tulostavoitteet tämän strategian mukaisesti. Ministeriö vaikuttaa siten, että nämä tavoitteet otetaan huomioon muussakin tutkimus- ja kehitystyössä. Ministeriö toimii siten, että alan tutkimuslaitokset lisäävät tutkimustulosten hyödynnettävyyttä työpaikoilla. Ministeriö seuraa erityisesti tilaamiensa tutkimus- ja kehityshankkeiden vaikuttavuutta. Ministeriön sisäiset synergiat hyödynnetäänSosiaali- ja terveysministeriö kehittää eri yksiköittensä toimintaa, yhteistyötä ja tehtävänjakoa synergiaetujen saavuttamiseksi. Strategian toteutumisen arviointiSosiaali- ja terveysministeriö arvioi strategian toteutumista. Seurannassa ja arvioinnissa ministeriö käyttää apunaan työsuojeluneuvottelukuntaa. Toteutumista arvioidaan neljällä ulottuvuudella:
Työsuojeluhallinto uudistaa omat seurantajärjestelmänsä strategiaa vastaavasti. Strategian aikajänneSosiaali- ja terveysministeriö ja työsuojeluhallinto suuntaavat ja kohdistavat toimintansa siten, että strategia toteutetaan lähivuosien kuluessa. Ministeriö suunnittelee toiminnan painotukset ja koko työsuojeluhallinto toteuttaa niiden mukaiset toimet kiinteässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. |
