3. Tuki- ja liikuntaelinten kuormittuminen työssä
Työn kuormittavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi kuorma-kuormittuneisuus-mallilla. Työntekijän työssä kuormittumiseen vaikuttavat työn kuormitustekijät ja työjärjestelyt sekä työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Kuormittumisen työntekijä kokee ajan myötä kuormittuneisuutena, joka ilmenee haitallisina muutoksina ja seurauksina työntekijän elimistön tilassa ja työsuorituksessa.
Fyysinen kuormitus aiheuttaa kuormittumista tuki- ja liikuntaelimille. Fyysinen kuormitus vaikuttaa eri tavalla eri työntekijöihin, koska heidän yksilölliset ominaisuutensa vaihtelevat. Yksilöllisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, terveys, toimintakyky, kokeneisuus ja ammattitaito. Monissa töissä työntekijä pystyy säätelemään työn kuormitustekijöitä esimerkiksi muuttamalla työtapaa tai työtahtia tai säätämällä työpistettään. Fyysinen kuormitus voi aiheuttaa yli- tai alikuormittumista, josta voi olla seurauksena toimintakyvyn heikkenemistä, epämiellyttäviä tuntemuksia tai jopa liikuntaelinten sairauksia.
Fyysiseen kuormittumiseen vaikuttavat myös jo olemassa olevat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ergonomialla pyritään tasapainottamaan työssä kuormittumista.
Lähteet ja kirjallisuus
- Ilmarinen J (toim.): Työ, terveys ja eläkeikä kunta-alalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1985; 3(2).
- Kukkonen R, Hanhinen H, Ketola R, Luopajärvi T, Noronen L, Helminen P (toim.): Työfysioterapia. Yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi. Työterveyslaitos, Helsinki 2001.
- Riikonen E, Kämäräinen M, Lappalainen J, Oksa P, Pääkkönen R, Rantanen S, Saarela KL, Sillanpää J: Työsuojelun perusteet. Työterveyslaitos, Helsinki 2006.
- Rutenfranz J: Arbeitsmedizinishe Aspekte des Stressproblems. In J. N. (toim.), ed., Theoria, Entersuchungen, Massnahmen. Verlag Hans Huber, 1981.
Linkit
- Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - kolmen siirtomenetelmän vertailu (116 sivua, pdf): Tamminen-Peter L. Turun yliopiston julkaisuja, Turku 2005
- Opettajan työn fyysinen kuormittavuus ja työympäristön ergonomia ja esteettömyys perusopetuksessa (135 sivua, pdf): Perkiö-Mäkelä M, Mäkitalo M, Nevala N. Työterveyslaitos, Kuopio 2002
- Yksilöllinen ergonomia kannattaa: Sillanpää J. Työterveiset, erikoisnumero 1999. Työterveyslaitos, Helsinki 1999
