Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin

Omat työkalut
Siirry sisältöön. Hae UKK Ohjeita Virastosta

European Network - Finland

Viraston verkosto
Sijainti: Pääsivu Hyvät käytännöt Stressi työssä

Stressi työssä

Stressi on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos, tapahtumasarja, joka syntyy koettujen vaatimusten ja selviytymiskeinojen välisestä epäsuhdasta. Vaatimukset ja selviytymiskeinot voivat olla sekä ulkoisia että sisäisiä.

Stressiä ja sen hallintaa esitellään seuraavasti:

Myönteinen vaatimusten ja selviytymiskeinojen välinen tapahtumasarja johtaa tyytyväisyyteen, hallinnan tunteen ja hyvinvoinnin vahvistumiseen, lopulta ammattitaidon ja jopa persoonallisuuden kehittymiseen. Kielteinen tapahtumasarja sen sijaan merkitsee stressin kokemuksia, rasittumista, itsetunnon laskua, ammattitaidon kaventumista, elämäntapojen huononemista ja sairausriskien kasvua. Työyhteisössä pitkään jatkuneet merkittävät, ratkaisemattomat ongelmat saattavat näkyä koko työyhteisön kuormittumisena ja siten toimintakyvyn heikkenemisenä.

Eurooppalaisia sopimuksia stressistä ja mielenterveydestä:

Julkaisuja stressin ja psykososiaalisten riskien hallinnasta:

Stressi ja hyvinvointi yksilön ja yhteisön kannalta
(kuvan eri kohdista löytyvät linkit vastaavia aihealueita käsitteleviin teksteihin):


Yksilön näkökulmasta stressin kokemukset liittyvät väsymykseen, uupumiseen, kielteisiin tapahtumiin työssä ja muussakin elämässä, mutta myös monenlaisiin sairastumisen ja jopa kuolemisen riskeihin (4). Yhteisössä stressi-ilmiö näkyy ristiriitojen ja ilmapiiriongelmien kasvuna, toimintakyvyn, laadun, tuottavuuden ja tuloksellisuuden laskuna. Stressi saattaa liittyä myös yhteisön olemassaolotaisteluun. Tällöin sen on vaikea löytää positiivista muutoksen suuntaa ja tapaa vastata haasteisiin. Sen sijaan se hukkaa voimavaroja oman toiminnan suojaamiseen ja virheiden tai syyllisten etsimiseen (3).

Stressin vastakohtana voi pitää hyvinvoinnin, hallinnan, oppimisen ja motivoitumisen kokemuksia. Tällöin yhteisössä korostuu yhteenkuuluvuus, avunanto, osaaminen, korkea laatu ja myös kyky tulkita stressin kokemukset oppimisen ja uuden toiminnan mahdollisuuksina, haasteina. Hyvinvoiva työyhteisö kykenee suunnittelemaan toimintaansa pitkällä aikavälillä, se tunnistaa mahdollisuutensa ja hallitsee kehittymisen (2).

Vastaavasti yksilö hallitsee työnsä ja elämänsä, osaa tulkita vaatimukset haasteiksi ja voi henkisesti hyvin (1). Yksilön ja organisaation toimintojen tarkastelu samanaikaisesti on stressin arvioimisen ja hallinnan kannalta tarpeellista, jopa välttämätöntä.
Suomessa stressiin liittyviä tapahtumia voi valvoa esimerkiksi työturvallisuuslain, työsopimuslain, työaikalakien, vuosilomalain, rikoslain, työterveyshuoltolain ja työsuojelun valvontalain säädösten avulla.

Kun siirrytään hyvinvoinnin ja hallinnan tilasta stressin kokemusten ja havaintojen tilaan, siirrytään riskejä sisältävään toimintaympäristöön. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on julkaissut työperäistä stressiä koskevan tutkimuksen, Research on Work-related Stress. Tästä tutkimusraportista on käännetty suomeksi seuraavat luvut, jotka löytyvät PDF-muodossa:

Pk-yritysten riskienhallinnan peruspaketin (http://www.pk-rh.com) mukaan voidaan puhua esimerkiksi henkilöriskeistä, liikeriskeistä ja tuoteriskeistä. Stressi on osa henkilöriskejä.

Esimerkkejä hyvistä stressiä ja henkistä hyvinvointia käsittelevistä tutkimus- ja kehittämishankkeista on kerätty listaksi, joka löytyy TÄÄLTÄ.

Lista stressiä käsitteleviä ohjeita ja oppaita löytyy TÄÄLTÄ pdf-muodossa.

Muita sivuja

Uutis- ja ajankohtaispalvelu

Täältä löytyy toimitettu työterveys- ja työturvallisuusalan uutis- ja ajankohtaispalvelu. Palvelun toteuttaa Verkkomedia Paja. Tarjolla on myös asiantuntijahaastatteluita ja hyvien käytäntöjen esittelyjä.

Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus

Tasa-arvosuunnitelmat ja niiden toteuttamisen käytännöt nais-, mies- ja tasa-alojen työpaikoilla: http://www.uta.fi/laitokset/tyoelama/tasalisa

Tasa-arvotiedon keskus Minna

Terveydenhuoltoala: työpaikkaväkivalta

Menetelmiä ja oppaita

Psykososiaalisten työolojen kehitys vuosina 1997–2008

Terveydenhuoltoala

Opas työn kuormittavuuden arviointiin -ohjekirja

Työssä jaksamisen ohjelman yhteydessä toteutettiin työelämän kuormitusmittaristoa koskeva tutkimushanke. Siitä oli sovittu tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2001-2002. Hankkeen ensimmäinen osa, "Työn kuormittavuuden mittarit"-selvitys esittelee runsaat 50 mittaria. Työn kuormittavuuden arvioinnin oppaassa annetaan ohjeita näiden mittareiden käyttämiseen. Oppaassa puhutaan työn kuormittavuuden arvioinnista ja monipuolisista menetelmistä, ei vain mittaamisesta tai mittareista.

Työn hallinta -esite

Työn hallinta-esite antaa työyhteisöille näkemyksiä työn hallinnasta. Esitteen lopussa olevat kysymykset on tarkoitettu yksilön oman työn hallinnan arviointiin. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös työyhteisön työn hallinnan tason arviointiin, esimerkiksi työsuojeluhenkilöstön toimesta.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Esitteessä kuvataan häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamista ja esitellään toimintamalli häirinnän ehkäisemiseksi.

Epäasiallinen kohtelu

Oppaassa kuvataan epäasiallisen kohtelun ilmenemistä sekä annetaan ohjeita työnantajalle ja työntekijälle.

Työstressin itsearviointi

Työstressin itsearviointisivuilla (http://turva2.me.tut.fi) esitetään väittämiä siitä, miten koet työsi ja työolosuhteesi tai millaisia vointiisi liittyviä tuntemuksia sinulla on. Menetelmästä on muokattu sovellus myös maatalousalan käyttöön (http://turva2.me.tut.fi/maatalous).

Arvioi kunkin väittämän kohdalla, missä määrin väite pitää paikkansa sinun omiin todellisiin tuntemuksiisi verrattuna. Valitse kustakin vastausvaihtoehdosta itseäsi työssäsi juuri nyt parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vastattuasi väittämiin saat yhteenvedon eri kohtiin antamistasi vastauksista. Vastauksesi käsitellään automaattisesti, nimettöminä ja henkilöllisyytesi paljastumatta.

Työyhteisökriisien ja -konfliktien ennakointi ja tunnistaminen (PDF-muodossa)

Julkaisussa kuvataan, miten työyhteisökriisit voivat johtaa konflikteihin. Jotta kriisit ja konfliktit osaisi arvioida oikein, tulisi ymmärtää organisaation toimintojen kokonaisuus. Julkaisussa esitellään organisaation toimivuuden arviointimenetelmä, työväline, johon liittyy myös ATK-ohjelma. Menetelmää sopii työsuojelutarkastajien ja työpaikkojen työsuojeluasiantuntijoiden käyttöön.

Työyhteisön toimivuuden mittaaminen kyselymenetelmällä (44 sivua, pdf)

Simola, Heikkonen, Mäkelä: Työyhteisön toiminnan mittaaminen kyselymenetelmällä
Työsuojelujulkaisuja 45/2000. 46 sivua + levyke. Hinta 8 euroa.
Kuvaus: Julkaisu on käsikirja, jossa esitellään 42 kysymyksen kyselylomakemittari. Menetelmä soveltuu työyhteisön toimivuuden kehittämistarpeiden ja -kohteiden määrittelyyn. Käsikirja sisältää ATK-ohjelman. Menetelmää voivat käyttää työterveyshuollon lisäksi myös kyselymenetelmien käyttöön perehtyneet konsultit.
Tilaukset: Työsuojelupiirien palvelukeskuksen julkaisumyynti (Tampere). Julkaisumyynti palvelee puhelimitse arkipäivisin klo 9 - 15.
Julkaisumyynnin yhteyshenkilöt: Marja Mytty, puh. (03) 260 8158 ja Sirkka-Liisa Valento, puh. (03) 260 8535, faksi (03) 260 8150.

Työyhteisökonfliktien hallinta (PDF-muodossa)

Julkaisussa selvennetään kuvaa työyhteisökonfliktien taustoista ja hallintatavoista sekä niiden yhteyksistä henkiseen väkivaltaan, työpaikkakiusaamiseen. Miten konfliktit muuttuvat henkiseksi väkivallaksi? Mitä ovat subjektiiviset ja objektiiviset konfliktit? Miten konflikteja tulisi tutkia? Ja ennen kaikkea: miten niitä voi hallita?