Riskinarviointi
Tähän on hyvät syyt. Riskinarviointi on terveys- ja turvallisuushuollon lähestymistavan lähtökohta. Ellei sitä tehdä kunnolla tai lainkaan, tarvittavia ennaltaehkäiseviä toimia ei todennäköisesti tunnisteta eikä toteuteta.
Joka vuosi miljoonia ihmisiä loukkaantuu tai saa vakavia terveyshaittoja työssään EU:n alueella. Siksi riskinarviointi on niin tärkeä terveisiin työpaikkoihin vaikuttava keino. Riskinarviointi on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset ja organisaatiot toteuttavat työpaikan riskien ennakoivaa hallintapolitiikkaa.
Näiden syiden vuoksi on tärkeää, että kaikentyyppisissä ja -kokoisissa yrityksissä tehdään arviointeja säännöllisesti. Asianmukaisessa riskinarvioinnissa varmistetaan muun muassa, että kaikki asiaankuuluvat riskit otetaan huomioon (eikä vain välittömiä tai ilmeisimpiä), tarkistetaan toteutettujen turvallisuustoimenpiteiden tehokkuus, dokumentoidaan arvioinnin tulokset ja tarkistetaan arviointia säännöllisesti, jotta se pysyy ajan tasalla.
Tärkein riskinarviointia koskeva Euroopan yhteisön lainsäädännön säädös on puitedirektiivi 89/391/ETY. Tämä direktiivi on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Jäsenvaltioilla on silti oikeus saattaa voimaan tiukempia määräyksiä työntekijöiden suojelemiseksi (tämän vuoksi kussakin maassa
on aina tarkistettava sen riskinarvioinnista annettu lainsäädäntö).
Euroopan komission tekemän keskeisen oppaan avulla niin jäsenvaltiot kuin työnantajat ja työntekijätkin pystyvät täyttämään omat riskinarviointivelvollisuutensa, joista säädetään puitedirektiivissä 89/391/ETY. Tässä osassa mainitut tiedot perustuvat kyseiseen oppaaseen.
- Lainsäädäntö
- Määritelmät
- Riskinarvioinnin tarkoitus
- Riskinarviointivälineet
- Miten riskinarviointi tehdään?
- Riskinarvioinnin dokumentointi
Vaiheittainen riskinarviointimenetelmä
Vaihe 2. Riskien arviointi ja priorisointi
Vaihe 3. Ennaltaehkäiseviä toimia koskevat päätökset
Vaihe 4. Toimien toteuttaminen
Vaihe 5. Seuranta ja tarkistukset
