Hallinta Johtaminen

Työsuojelun tehokas hallinta on yritysten jatkuvan menestyksen keskeinen tekijä. On tärkeää, että ylin johto pyrkii muiden tehtäviensä ja velvollisuuksiensa rinnalla ja yhteydessä myös tehokkaaseen työsuojelujohtamiseen. Tehokas työsuojelun hallinta tarkoittaa koko henkilöstön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamista vähentämällä riskejä ja varmistamalla suojan työtehtävistä aiheutuvia vammoja ja sairauksia vastaan.

Johtajan velvollisuutena on antaa työsuojelun hallinnan strateginen suunta yrityksessä ja kannustaa henkilöstöä osallistumaan tehokkaasti toiminnan turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseen.

Työsuojelujohtamisen ja työsuojelun hallinnan välillä on siis merkittävä ero. Ensin mainittu on strategista ja viimeksi mainittu toiminnallista. Tässä keskitytään johtamiseen ja ylimpään johtoon hallituksen taso mukaan luettuna.

Työsuojelujohtamisen kustannukset ja edut

Johtaminen on yksi työntekijöiden hyvinvoinnin keskeisistä tekijöistä ja tärkeää työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisen ja ylläpitämisen kannalta.

Huono johtaminen ja hallinta työpaikalla voi aiheuttaa työntekijöille useita haitallisia seurauksia.

Tieteellisessä kirjallisuudessa on havaittu vahva yhteys johtamisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantumisen (ahdistuneisuuden, masennuksen ja työstressin vähentymisen), sairauslomien vähenemisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen välillä.

Huonon johtamisen ja hallinnan on todettu vaikuttavan merkittävästi turvallisuuteen yrityksissä, ja niillä saattaa olla yhteyttä työntekijöiden elämäntapojen terveellisyyteen. Lisäksi monissa tutkimuksissa on havaittu, että vahva ja tehokas johtaminen vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Huono työsuojelujohtaminen voi aiheuttaa vahinkoa yrityksen maineelle ja taloudelle sekä heikentää sen toiminnallista ja taloudellista tulosta.

Esimerkki: Eräs kemikaalialan yritys laski, että yhden tai useamman päivän poissaoloihin johtavien tapaturmien vuoksi menetetty aika on rahalliselta arvoltaan 22 000 euroa. Todellisten taloudellisten kustannusten laskemisessa otettiin huomioon seuraavat tekijät:

tapaturman tutkimiseen kuluva aika
tapaturman tutkinnasta aiheutuvat tuotantokatkokset
kaikki työtapaturmiin liittyvät vastuut
tulevaisuuden varalle käyttöön otettavien ehkäisytoimien kustannukset.

Hyvällä johtamisella voi puolestaan olla laajoja myönteisiä vaikutuksia yrityksiin. Se voi muun muassa

parantaa yrityksen mainetta
lisätä asiakkaiden ja alihankkijoiden lojaaliutta
parantaa työntekijöiden moraalia
parantaa mahdollisuuksia saada parasta työvoimaa eli haluttuja työntekijöitä
parantaa mahdollisuuksia saada uusia sopimuksia
lisätä tuottavuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Johtamistyylit: hyvät, pahat ja rumat

Johtajuus näkyy eri tavoin ja eri tasoilla. On yhä enemmän tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että johtamistapa voi vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin.

Muutosjohtaminen: HYVÄ

Muutosjohtamisella pyritään edistämään yksilöiden ja sosiaalisten järjestelmien myönteisiä muutoksia. Tavoitteena on parantaa motivaatiota, moraalia ja suorituskykyä usein eri menetelmin:

liittämällä työntekijöiden identiteetti tehtävään ja yrityksen identiteettiin	ymmärtämällä työntekijöiden vahvuudet ja heikkoudet, jotta johtaja voi antaa työntekijöille tehtäviä, joissa heidän suorituskykynsä on parhaimmillaan
haastamalla ja kannustamalla työntekijöitä omistautumaan työlleen paremmin	toimimalla kannustavana ja motivoivana roolimallina työntekijöille.

Muutosjohtajat pyrkivät vaikuttamaan alaisiin

"laajentamalla ja nostamalla tavoitteita ja antamalla näille itseluottamusta, jotta heidän suorituksensa ylittää sanattoman tai selvästi ilmaistun sopimuksen mukaiset odotukset" (Dvir et al., 2002. s. 735).

Muutosjohtajat voivat vaikuttaa myönteisesti ja epäsuorasti työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin herättämällä myönteisiä tunteita kanssakäymisessä alaisten kanssa. Tällaiset johtajat voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia myös vaikuttamalla näiden työstään saamaan merkityksellisyyden ja päämäärään tunteeseen.

Passiivinen johtaminen: PAHA

Passiiviseen johtajuuteen kuuluu kaksi keskeistä ulottuvuutta:

Management-by-exception (johtaminen poikkeustilanteissa) tarkoittaa, että johtajat odottavat ja ryhtyvät korjaustoimiin vasta, kun työsuorituksiin liittyvät ongelmat muuttuvat vakaviksi.

Laissez-faire-johtaminen tarkoittaa, että johtajat eivät toimi, eivät ole tavoitettavissa, kun alaiset tarvitsevat heitä, eivät selitä työsuorituksia koskevia odotuksia ja välttävät niin päätöksentekoon kuin johtamiseenkin liittyvät velvoitteet.

Loukkaava johtaminen: RUMA

loukkaava johtaminen Loukkaavan johtamisen määritelmä perustuu alaisten käsityksiin siitä, missä määrin esimiehet käyttävät jatkuvasti vihamielistä ja sanatonta viestintää (paitsi fyysistä kontaktia).

Tälle johtamistyylille on usein ominaista käytös (sanallinen tai sanaton), joka koetaan herjaavana, vähättelevänä, vihamielisenä ja tunteita loukkaavana.

Esimerkkeinä voidaan mainita alaisten julkinen pilkkaaminen, alaisten syyttäminen virheistä, joita he eivät ole tehneet, halventavien nimitysten käyttäminen ja uhkailu. Esimiesten loukkaavan käytöksen on huomattu vaikuttavan haitallisesti työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, työhön liittyviin asenteisiin ja työsuorituksiin.

Työsuojelujohtaminen ja työterveyden ja työturvallisuuden hallinta

Johtajilla on keskeinen rooli työterveyden ja -turvallisuuden hallinnassa, sillä he vaikuttavat siihen monin tavoin.

He voivat vaikuttaa muun muassa seuraavilla tavoilla:

huolehtimalla työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan tehokkaasta hallinnoinnista	määrittämällä strategian, menettelytavan ja tavoitteet sekä valvomalla edistystä
antamalla esimerkkejä hyvistä käytännöistä oman käytöksensä kautta	luomalla myönteisen turvallisuus- ja terveyskulttuurin sekä kannustamalla koko henkilöstöä osallistumaan työsuojeluasioihin
varmistamalla, että työturvallisuus ja -terveys on etusijalla päivittäisissä toimissa	antamalla työntekijöille mahdollisuuden toteuttaa ennakoivia toimia ja käyttäytyä terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
tarjoamalla työntekijöille tarvittava turvallisuuskoulutus, työkalut ja varusteet	ottamalla työntekijät mukaan työsuojelua koskevaan päätöksentekoon.

Työsuojelujohtamisen keskeiset tunnusmerkit

Millaista on vahva työsuojelujohtaminen?

Vahvan työsuojelujohtamisen keskeisiä tunnusmerkkejä yrityksissä ovat muun muassa aktiivinen johtaminen, työntekijöiden aktiivisuus ja osallistuminen sekä työympäristön tehokkaat arviointi- ja tarkastusmenettelyt (The Institute of Directors and the Health and Safety Executive, 2007).

Aktiiviseen työsuojelujohtamiseen

... kuuluu ylimmän johdon ja hallituksen näkyvä ja aktiivinen sitoutuminen työpaikan turvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia koskeviin asioihin. Tähän aktiiviseen sitoutumiseen tulee yhdistyä yrityksessä vahva sitoutuminen ja luottamus työsuojeluun.

Hallituksen tasolla aktiivista johtamista voidaan toteuttaa tarjoamalla kattavat ja yhdennetyt turvallisuus- ja terveysstrategiat ja menettelytavat sekä tehokkaat hallinnoinnin rakenteet. Johtajien ja esimiesten tasolla aktiivista johtamista voidaan toteuttaa käyttämällä tehokkaita kaksisuuntaisia viestintäjärjestelmiä ja tarpeen mukaan tehokkaita ja avoimia hallinnointirakenteita.

Työntekijöiden aktiivinen ja jatkuva osallistuminen...

... turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden ja -menetelmien edistämiseen ja hallintaan on merkki vahvasta työsuojelujohtamisesta. Johtajat voivat ja heidän pitää kannustaa työntekijöitä osallistumaan aktiivisesti työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen ja turvaamiseen. Tämä voidaan saavuttaa tarjoamalla laadukasta turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää tietoa, ohjausta ja koulutusta.

Työntekijöiden osallistumisen edistäminen ja ylläpitäminen onnistuu käyttämällä työntekijöiden ja johdon välillä tehokasta kaksisuuntaista viestintää, jossa johtajat ottavat huomioon työntekijöiden antaman palautteen.

Vahvaan työsuojelujohtamiseen ja työsuojelun hallintaan tulee kuulua tehokkaat arviointi- ja tarkastusmenettelyt...

... jotka kattavat turvallisuus- ja terveysriskien oikea-aikaisen ja tehokkaan tunnistamisen ja hallinnan. Tällaisten arviointi- ja tarkastusmenettelyjen laatimisessa saatetaan tarvita pätevien asiantuntijoiden apua. Johtajien tulee pyrkiä siihen, että työsuojelutoimien seuranta, raportointi ja arviointi on koko yrityksessä avointa kaikille työntekijöille ja keskeisille sidosryhmille.

Käytännön tiedot: vahva työsuojelujohtaminen

Tässä osiossa annetut käytännön neuvot perustuvat Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen työsuojeluviranomaisen laatimaan oppaaseen "Leading Health and Safety at Work" (The Institute of Directors and the Health and Safety Executive, 2007).

Johtajat määrittävät työsuojelun hallinnan strategian

Työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia ohjelmia ja käytäntöjä on johdettava ylhäältä käsin. Yrityksen johtajilla on tärkeä rooli hankkeiden johtajina ja ensisijaisina roolimalleina. Tämän saavuttamiseen ja ylläpitämiseen on olemassa useita keskeisiä menetelmiä. Työsuojeluohjelma on olennainen osa yrityksen työsuojelustrategiaa ja kuvastaa samalla yrityksen kulttuuria. Seuraavassa esimerkkejä menetelmistä:

Hallituksen ja ylimmän johdon tulisi määrittää suunta ja strategia yrityksen työturvallisuuden ja -terveyden hallinnalle.
Hallituksella ja ylimmällä johdolla on lopullinen vastuu (a) yrityksen työsuojeluohjelmasta ja käytännöistä tiedottamisesta koko yritykselle ja (b) työsuojelujohtamisesta esimerkkiä antamalla.
Hallituksen ja ylimmän johdon on laadittava strategioita, ohjelmia ja käytäntöjä työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan. Niiden on perustuttava näyttöön, ne on asetettava riskien ja riskinhallinnan kehykseen, ja niitä on tuettava työntekijöiden aktiivisella osallistumisella.
Yrityksen ohjelmassa tulee määrittää hallituksen jäsenten ja ylimmän johdon yhteiset velvollisuudet, jotka koskevat vahvaa työsuojelujohtamista.
Yrityksen työsuojeluohjelmaa on pidettävä ja hallinnoitava elävänä asiakirjana, jota kehitetään ajan kuluessa ottaen huomioon suuret organisaatiomuutokset kuten hankinnat ja rakennemuutokset. Johtamisella on varmistettava tietoisuus kaikista yrityksen ja työntekijöiden kohtaamista merkittävistä riskeistä ennen työsuojeluohjelmasta sopimista.

Johtajat varmistavat työturvallisuuden ja -terveyden tehokkaiden hallintajärjestelmien kehittämisen

Johtajien tärkein tehtävä on määrittää suunta ja strategia. Heidän velvollisuutenaan on myös varmistaa, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla kehitetty strategia ja -ohjelma voidaan muuntaa tehokkaiksi toimiksi ja käytännöiksi.

Turvallisuus- ja terveysjärjestelmien tehokasta hallintaa ohjaa kolme keskeistä periaatetta:

Kehitetyt strategiat ja ohjelmat on voitava muuntaa toteuttamiskelpoisiksi ja mitattavissa oleviksi tavoitteiksi.
Edistystä on mitattava ja arvioitava jatkuvasti näitä tavoitteita vasten.
Johtajien on varmistettava, että käytettävissä on rakenteita, henkilöitä ja menettelyjä, jotka mahdollistavat työturvallisuuden ja -terveyden hallinnan tällä tavoin.

Työturvallisuuden ja -terveyden toteutumisen ja siihen liittyvien hallintajärjestelmien valvonta

työturvallisuuden ja -terveyden valvonta On tärkeää, että hallitus ja ylin johto valvovat työsuojelun hallintaa ja toteutumista mitattavissa olevia tavoitteita vasten. Tätä varten työsuojelun hallinnan järjestelmä on laadittava niin, että se tarjoaa hallitukselle ja ylimmälle johdolle tietoja säännöllisesti ja auttaa heitä näiden tietojen pohjalta vastaamaan havaittuihin ongelmiin asianmukaisesti ja nopeasti.

Johtajien on huolehdittava seuraavista asioista:

Sekä taustatietojen (kuten koulutus- ja kunnossapito-ohjelmien edistymisen) että tapahtumatietojen (kuten tapaturmien ja sairauspoissaolojen) raportointia painotetaan asianmukaisella tavalla.
Työsuojelun hallinnan rakenteiden ja riskinhallinnan tehokkuus tarkastetaan säännöllisesti ja tarkastukset arvioidaan.
Muutosten vaikutuksista raportoidaan mahdollisimman pian hallitukselle. Tällaisia muutoksia voivat olla uusien menettelyjen, työprosessien tai tuotteiden käyttöönotto tai turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät merkittävät ongelmat.
Käytössä on menettelyjä uusien ja muuttuneiden lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi sekä ulkoisten tapahtumien ja kehityssuuntausten huomioon ottamiseksi.

Arviointi

Viralliset arvioinnit ovat tärkeitä työsuojelun hyvän hallinnan ja toteutumisen edistämiseksi. Sairauspoissaolojen ja työpaikkaterveyden tehokas seuranta auttaa hallitusta ja ylintä johtoa havaitsemaan ongelmat, jotka voisivat vahingoittaa vakavasti työkykyä tai johtaa tapaturmaan tai pitkäaikaiseen sairauteen.

Yritysjohtajien on arvioitava yrityksen työsuojelun toteutuminen yksityiskohtaisesti vähintään kerran vuodessa. Työntekijöiden tulee osallistua arviointiprosessiin, ja heidän antamansa palaute tulee ottaa huomioon. Arvioinnin tulokset käsitellään yrityksen johtotasolla, minkä jälkeen ne annetaan tiedoksi työntekijöille.

Vuotuisessa arvioinnissa tulee

selvittää, onko työsuojeluohjelma yhdenmukainen yrityksen nykyisten ja tulevien suunnitelmien, painopisteiden ja tavoitteiden kanssa
selvittää, ovatko työsuojelun hallintajärjestelmän hallitukselle tarjoamat raportit olleet asianmukaisia, oikea-aikaisia ja tehokkaita
tunnistaa ja arvioida työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä puutteita sekä hallituksen ja johdon työturvallisuuden ja -terveyden toteuttamisesta tekemien päätösten vaikutuksia
tarttua puutteisiin ja käynnistää tarvittavat muutokset tietyin aikarajoin parannusten seuraamiseksi.

Käytännön ohjeita johtajille työsuojelujärjestelmien tehokkaan hallinnan kehittämiseksi

Tässä annettavat käytännöt neuvot perustuvat Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen työsuojeluviranomaisen laatimaan oppaaseen Leading Health and Safety at Work (The Institute of Directors and the Health and Safety Executive, 2007).

Johtajien tulee ottaa huomioon uusien prosessien, työmenetelmien ja työntekijöiden vaikutukset työturvallisuuteen ja -terveyteen.	Johtajien tulee varmistaa, että riskit arvioidaan säännöllisesti ja että riskinarviointien pohjalta käynnistetään tarvittavia ennaltaehkäisy- ja hallintatoimia.
Johtajien tulee varmistaa, että työsuojelun hallintatoimiin on käytettävissä riittävästi varoja ja että työnantajat/johtajat tukevat näkyvästi ja aktiivisesti näihin hankkeisiin sitoutumista.	Johtajien tulee edistää ja ylläpitää työntekijöiden osallistumista työsuojeluasioihin muutenkin kuin yrityksen työntekijäedustuksen kuulemista koskevan lakisääteisen velvoitteen puitteissa.
Johtaminen on tehokkaampaa, kun se on näkyvää. Hallituksen jäsenet ja johtajat voivat vahvistaa työsuojelun hallintaa liikkumalla säännöllisesti työntekijäpuolella ja koko yrityksessä.	Johtajat voivat osoittaa sitoumustaan yrityksen työsuojeluun varmistamalla, että hallituksen/johdon kokousten esityslistalla on aina työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä asioita.
Kaikille yrityksen johtajille tulee tarjota turvallisuus- ja terveyskoulutusta. Tämä voi auttaa parantamaan tietoisuutta työsuojelun tärkeydestä ja lisätä sen ymmärtämistä. Tieto auttaa johtajia edistämään vahvemmin työterveyttä ja työturvallisuutta.	Nimitettäessä ylempää johtoa on otettava huomioon työsuojeluasiat. Ylimmän johdon arvioinnissa tulee ottaa huomioon heidän panoksensa työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan ja toteuttamiseen.
Johtajien tulee varmistaa, että yrityksen työsuojelun toteutuminen käy vuosikertomuksesta ilmi sidosryhmille ja sijoittajille. Heidän tulee huolehtia myös siitä, että hallituksen jäsenet, myös toimivaan johtoon kuulumattomat jäsenet, käyvät säännöllisesti työntekijäpuolella ja yrityksen muissa osissa keräämässä tietoa virallista arviointia varten.

Omat työkalut

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto