Terveemmät ja turvallisemmat työpaikat asianmukaisen kunnossapidon avulla

Säännöllisellä kunnossapidolla on suuri merkitys työpaikan vaaratekijöiden poistamisessa sekä terveellisempien ja turvallisempien työolojen tarjoamisessa. Kunnossapidon laiminlyönti tai väärin suoritettu kunnossapito voi aiheuttaa vakavia tai kuolemaan johtavia tapaturmia ja terveysongelmia.

Vialliset sähkölaitteet (johdot, pistokkeet, laitteet) voivat aiheuttaa onnettomuuksia

• sähköiskut ja palovammat, tulipalot, tulenarkojen tai räjähdysalttiiden materiaalien syttyminen

Onnettomuuksia sattuu, koska nostolaitteita ei ole tarkastettu tai niiden säännöllisestä kunnossapidosta ei ole huolehdittu.

• nostoketjut voivat likaantua/ruostua tai mennä epäkuntoon ja aiheuttaa raskaiden taakkojen putoamisen

Onnettomuuksia sattuu työskentelyalueiden ja kulkuteiden kunnossapidon laiminlyönnin seurauksena.

• epätasaisuus, kuoppaisuus, kaltevuus tai liukkaus voi aiheuttaa trukkeihin liittyviä onnettomuuksia, liukastumisia ja kaatumisia

Pöly voi olla terveysriski puualalla tai louhoksissa työskenteleville henkilöille.

Pölynpoistolaitteiden kunnossapito on erittäin tärkeää kaikissa pölyä tuottavissa prosesseissa, jotta työntekijät eivät altistu pölylle.

• ilmastointikanavat on pidettävä puhtaana ja korjattava, jos ne ovat vaurioituneet
• suodattimia on huolettava säännöllisesti valmistajan suositusten mukaisesti.

Kunnossapito on riskialtista

Kunnossapitoon liittyvät vaarat ja riskit

Yleisesti työympäristöön liittyvien riskien lisäksi kunnossapitotoimenpiteisiin liittyy tiettyjä erityisriskejä. 

Näitä ovat työskentely koneen ollessa käynnissä tai koneiden välittömässä läheisyydessä. Koneiden normaalissa käytössä automaatio vähentää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä. Kunnossapitotyössä, toisin kuin koneiden tavanomaisessa käytössä, työntekijän ja koneen välistä suoraa kontaktia ei voida olennaisesti vähentää. Kunnossapidossa työntekijä joutuu suoraan tekemisiin prosessien kanssa.

Kunnossapitoon liittyy usein epätavanomaista työtä, tavallisesta poikkeavia tehtäviä ja poikkeuksellisia olosuhteita, kuten työskentely ahtaassa.

Kunnossapitoon sisältyy tavallisesti sekä purkamista että kokoamista, ja laitteistot ovat usein monimutkaisia. Tähän voi liittyä suurempi inhimillisen virheen mahdollisuus, mikä lisää tapaturmariskiä.

Kunnossapidossa työtehtävät vaihtuvat ja työympäristö muuttuu, mikä koskee etenkin alihankkijoiden työntekijöitä. Alihankinta on työterveyttä ja työturvallisuutta vaarantava tekijä – alihankintana tehtävä kunnossapito lisää vaaratilanteita ja tapaturmia.

Työskentely kiireessä on myös kunnossapitotöille tyypillistä, erityisesti kun toimenpiteisiin liittyy muun toiminnan keskeyttäminen tai erityisen tärkeitä korjauksia.

Vaaratekijät, riskit ja niiden vaikutukset terveyteen

Koska kunnossapitoa tehdään kaikilla aloilla ja kaikenlaisissa työympäristöissä, siihen voi liittyä monenlaisia riskejä.

Fyysiset vaaratekijät

• melu, tärinä
• liiallinen kylmyys tai kuumuus
• säteily (ultraviolettisäteily, röntgensäteily, sähkömagneettiset kentät)
• liiallinen fyysinen kuormitus
• ergonomiaan liittyvät riskit: koneiden, työprosessien tai työympäristön suunnitteluvaiheessa tehdyt kunnossapidon kannalta huonot ratkaisut – kunnossapidettävät laitteet on sijoitettu hankalaan paikkaan (taivuttelu, polvistuminen, kurottelu, työntäminen ja vetäminen, työskentely ahtaassa).

:: Tyypilliset työtehtävät

• porien, hiomakoneiden, viilojen ja hiekkapaperien käyttö
• ulkotyö, tehtaiden kunnossapito (esim. uunit ja polttolaitteet, viilennysyksiköt)
• hitsaus, putkistojen tarkastus, raiteiden kunnossapito.

:: Mahdolliset vaikutukset terveyteen: melusta johtuvat kuulo-ongelmat, liikuntaelinsairaudet.

Kemialliset vaaratekijät

• asbesti, lasikuitu
• höyryt, savu, pöly (esim. asfaltin höyryt, dieselpakokaasut, kvartsipöly)
• liuottimet

:: Tyypilliset työtehtävät

• rakennusten kunnossapito
• sähköhitsaus
• työskentely ahtaassa
• työskentely autokorjaamoissa
• vaarallisten kemikaalien kanssa kosketuksissa olevien teollisuuslaitteistojen kunnossapito.

:: Mahdolliset vaikutukset terveyteen: hengityselinsairaudet, työperäinen astma, allergiat, asbestoosi, syöpä.

Biologiset vaaratekijät

• bakteerit (esim. legionella- ja salmonellabakteerit)
• homeet ja sienet.

:: Tyypilliset työtehtävät

• jätteidenkäsittelylaitosten kunnossapito
• biologisia aineita sisältävien tilojen, kuten laboratorioiden kunnossapito
• sellaisten tilojen kunnossapito, joissa bakteerit, homeet ja sienet todennäköisesti leviävät, esim. ilmastointijärjestelmät.

:: Mahdolliset vaikutukset terveyteen: hengityselinsairaudet, astma, allergiat, legioonalaistauti.

Psykososiaaliset riskitekijät

• kiireelliset aikataulut
• vuorotyö, viikonlopputyö, yötyö, päivystystyö ja epäsäännölliset työajat
• työskentely alihankkijan / useamman alihankkijan henkilöstön kanssa – viestintäongelmat.

:: Mahdolliset vaikutukset terveyteen: työperäinen stressi, väsymys, onnettomuusriskin kasvaminen.

Erilaisten onnettomuuksien suurempi riski

• monet tapaturmat liittyvät työvälineiden ja koneiden kunnossapitoon, esim. liikkuvien koneiden alle jääminen, koneen yllättävä käynnistyminen
• korkealta putoaminen, putoaviin esineisiin liittyvät onnettomuudet
• sähköiskut, palovammat
• ahtaat tilat, tukehtuminen
• räjähdykset, tulipalot.

Tietoja ja tilastoja

ESAW:n (European Statistics on Accidents at Work) tietoihin perustuvien EUROSTAT-tilastojen avulla voidaan eri Euroopan maissa tunnistaa kunnossapitotöihin liittyviä tapaturmia.

On arvioitu, että noin 15–20 prosenttia kaikista tapaturmista (maakohtaisesti arvioituna) ja 10–15 prosenttia kaikista kuolemaan johtavista tapaturmista liittyy kunnossapitotoimiin.

Kunnossapito, korjaukset ja säädöt ovat neljäntenä niiden kymmenen työprosessin joukossa, joissa sattui eniten kuolemaan johtavia tapaturmia vuosina 2003–2005 (lähde:EUROSTAT-ESAW).

Tapaturmia sattuu yhä useammin korjauksen, kunnossapidon, puhdistuksen ja säätöjen yms. yhteydessä, ei siis tavallisen käytön yhteydessä.

Ranskassa vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan kunnossapito yleisin alihankintana teetettävä työ teollisuudessa. Ranskalaisesta työtapaturmatietokannasta tehdyn tutkimuksen mukaan huoltotyöntekijöille, heti rakennustyöntekijöiden jälkeen, sattui toiseksi useimmin tapaturmia alihankinnan yhteydessä vuonna 2002.

Espanjalaisen National Survey of Working Conditions -laitoksen julkaisemat tulokset (2007) osoittavat, että huoltotyöntekijät altistuvat useammin melulle ja käsitärinälle sekä koko kehon tärinälle muihin työntekijöihin verrattuna. He altistuvat myös useammin vaarallisille aineille, höyryille ja savulle.

Kaikista sähköonnettomuuksista noin 25 prosentissa syy on kannettavassa sähkölaitteessa. Laitteiden vialliset sähköjohdot aiheuttavat joka vuosi noin 2 000 tulipaloa. Nämä onnettomuudet ja tulipalot johtuvat suurimmaksi osaksi tarkastusten ja kunnossapidon laiminlyönnistä (lähde: HSE).

Lisätietoja raportista ja siihen liittyvästä factsheet-tiedotteesta  Maintenance and OSH – A statistical picture.

Perustoimintaohjeet

Kunnossapitotöiden erityispiirteet vaihtelevat teollisuusaloittain ja tehtävittäin. Niihin sovelletaan joitakin yleisiä periaatteita:

• työsuojelun hallinnan integrointi kunnossapidon hallintaan
• riskinarviointiin perustuva jäsentynyt lähestymistapa
• selkeä roolien ja vastuun jako
• turvalliset työkäytännöt ja selkeät suuntaviivat
• asianmukainen koulutus ja pätevyys
• työntekijöiden osallistuminen riskinarviointiin ja kunnossapidon hallintaprosesseihin
• tehokas viestintä.

Turvallisen kunnossapidon viisi perussääntöä

1. Suunnittele
   
   
2. Varmista työskentelyalueen turvallisuus
   
   
3. Käytä asianmukaisia välineitä
   
   
4. Työskentele suunnitelman mukaisesti
   
   
5. Tee lopputarkastus

1. Suunnittele

Kunnossapito alkaa huolellisesta suunnittelusta. Riskit arvioidaan ja työntekijät otetaan tähän mukaan. Suunnitteluvaiheessa käsiteltävät asiat:

Työnantajien on varmistettava, että työntekijöillä on tehtävien suorittamiseen tarvittavat taidot, että heille tiedotetaan turvallisista työkäytännöistä ja että he tietävät, mitä tehdä, kun tilanne on vaativampi kuin mihin heidän osaamisensa riittää. Työnantajien pitäisi miettiä huolellisesti huoltoon osallistuvien työntekijöiden välistä ns. komentoketjua sekä kaikkia huoltotöiden aikaisia menettelyitä, myös raportointimenettelyjä ongelmien ilmetessä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun alihankkijat huolehtivat kunnossapidosta.

On tärkeää kuulla työntekijöitä ja pitää heidät ajan tasalla suunnittelun kaikissa vaiheissa. Ei riitä, että huoltotyöntekijöille tiedotetaan alustavan riskinarvioinnin tuloksista, vaan heidät on otettava sen tekemiseen mukaan. Koska huoltotyöntekijät tuntevat työpaikan hyvin, heillä on usein parhaat edellytykset tunnistaa vaaratekijöitä ja ehdottaa tehokkaimpia keinoja ratkaista niitä. Työntekijöiden osallistuminen suunnitteluvaiheeseen parantaa paitsi huoltotyön turvallisuutta myös sen laatua.

2. Työskentelyalueen turvallisuuden varmistaminen

Työskentelyalue on suojattava, esimerkiksi luvaton pääsy estetään esteiden ja merkkien avulla. Alue on myös pidettävä puhtaana ja turvallisena, virta lukittava pois käytöstä, koneenosien liike on estettävä, käyttöön on saatava tilapäinen ilmanvaihto ja työntekijöiden turvallinen kulku työalueelle ja sieltä pois on varmistettava. Koneisiin on kiinnitettävä varoituskyltit, joissa ilmoitetaan päivämäärä ja kellonaika, jolloin ne ovat poissa käytöstä, sekä sen henkilön nimi, joka saa poistaa lukituksen. Tällä tavoin muut työntekijät eivät pääse vaarantamaan huoltotöitä tekevän henkilön turvallisuutta käynnistämällä konetta vahingossa.

Jos mahdollista, suojalaitteet olisi suunniteltava siten, että koneiden pienet huoltotoimet voitaisiin tehdä suojauksia poistamatta. Jos suojalaite on irrotettava tai poistettava käytöstä, on noudatettava menettelyjä virran katkaisemisesta ja lukituksesta. Huoltotyöntekijöille ja muille työntekijöille on annettava koulutusta, jossa käsitellään sitä, miten ja missä tilanteissa suojalaitteet saa irrottaa.

3. Asianmukaisten työkalujen käyttäminen

Huoltotoimenpiteisiin osallistuvilla työntekijöillä on oltava asianmukaiset työkalut ja välineet, jotka voivat poiketa tavallisesti käytössä olevista työkaluista ja välineistä. Heillä on myös oltava asianmukaiset henkilönsuojaimet, sillä he saattavat joutua työskentelemään alueilla, joita ei ole suunniteltu ihmisten työskentelyä varten, ja he voivat altistua monenlaisille vaaratekijöille.

Työnantajien tulisi varmistaa käytettävien suojaimien ja työkalujen osalta, että

Kaikkien henkilösuojaimien on

Esimerkiksi poistoilmasuodattimia puhdistavat tai vaihtavat työntekijät voivat altistua tuntuvasti suuremmille pölypitoisuuksille kuin mikä on tavanomaista kyseisellä työpaikalla. Lisäksi näihin yleensä katolla sijaitseviin suodattimiin on päästävä turvallisesti käsiksi.

4. Työskentely suunnitelman mukaisesti

Turvallisista työkäytännöistä tiedotetaan. Työntekijöiden ja esimiesten on ymmärrettävä ja sovellettava työkäytäntöjä oikein. Työtä valvotaan niin, että sovittuja turvallisia työkäytäntöjä ja sääntöjä noudatetaan. Huoltotöitä tehdään usein paineen alla, esimerkiksi kun koko tuotantoprosessi seisoo vian vuoksi. Turvallisia työkäytäntöjä on noudatettava myös silloin, kun on kiire: oikotiet voivat käydä hyvin kalliiksi, jos ne aiheuttavat tapaturmia, loukkaantumisia tai omaisuusvahinkoja.

Odottamattomille tapahtumille on asetettava toimenpideohjeet. Turvallisten työkäytäntöjen mukaisesti on työskentely keskeytettävä, jos eteen tulee ongelma, jota ei ole ennakoitu tai joka ylittää työntekijän osaamisen. On erittäin tärkeää muistaa, että oman osaamisen ja taitojen ylittävien tehtävien tekeminen saattaa johtaa hyvin vakavaan onnettomuuteen.

5. Lopputarkastusten tekeminen

Huoltotoimenpiteiden päätteeksi on tehtävä tarkastukset, joilla varmistetaan, että tehtävä on suoritettu kokonaan, huollettu osa on turvallinen ja kaikki huollon aikana syntyneet jätteet on siivottu pois. Kun kaikki on tarkastettu ja turvallisuus on varmistettu, tehtävä voidaan päättää ja asiasta voidaan ilmoittaa työnjohdolle ja muille työntekijöille.

Loppuvaiheeseen kuuluu myös raportin tekeminen. Raportissa kuvaillaan tehty työ, kerrotaan kaikista havaituista ongelmista ja esitetään kehitysehdotuksia. Ihannetilanteessa raportista pitäisi keskustella myös henkilökunnan kokouksessa, jossa prosessiin osallistuneet työntekijät ja heidän lähellään työskentelevät työntekijät voivat esittää huomioitaan huoltotoimista sekä prosessin parantamista koskevia ehdotuksia.

Kunnossapitoon liittyvä EU-lainsäädäntö

Vuodesta 1989 alkaen on hyväksytty useita yhteisön direktiivejä, joissa vahvistetaan työntekijöiden suojelua koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset.

Näitä direktiivejä ja erityisesti puitedirektiiviä, joka velvoittaa työnantajat arvioimaan työhön liittyvät riskit, sovelletaan myös kunnossapitotoimiin.

Neuvoston direktiivi 89/391 - Puitedirektiivi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä

Direktiivi sisältää ehkäisemistä koskevat yleisperiaatteet, velvoittaa työnantajat arvioimaan työhön liittyvät riskit, poistamaan vaaratekijät ja tapaturmia aiheuttavat tekijät sekä sisältää säännöksiä työntekijöiden ja heidän edustajiensa tiedottamisesta, kuulemisesta ja osallistumisesta sekä heidän kouluttamisestaan.

Euroopan komissio on tuottanut Guidance on risk assessment at work -julkaisun, jotta työnantajien ja työntekijöiden olisi helpompi toteuttaa puitedirektiivissä 89/391/ETY asetetut riskinarviointia koskevat velvoitteet. Kunnossapitotyöntekijät on tässä ohjeessa määritelty “riskiryhmään kuuluviksi työntekijöiksi”. Ohjeessa painotetaan myös tarvetta toteuttaa erillinen riskinarviointi kunnossapitotoimien osalta.

Puitedirektiivin perusteella on hyväksytty useita direktiivejä, joilla on kaikilla merkitystä turvallisen kunnossapidon kannalta. Monissa direktiiveissä on kunnossapitotoimiin liittyviä erityissäännöksiä ja vaatimuksia, joilla vähennetään työpaikan vaaratekijöitä.

Neuvoston direktiivi 89/654/ETY

työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista sisältää muun muassa työnantajia koskevan vaatimuksen varmistaa

• turvallinen kulkutila hätäpoistumisreiteille ja että näille reiteille on aina pääsy
• että työpaikan sekä koneiden ja laitteistojen tekninen huolto on tehty ja työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen todennäköisesti vaikuttavat viat korjataan mahdollisimman nopeasti
• että vaaratekijöiden ehkäisemiseen tai poistamiseen tarkoitetut suojavarusteet ja -laitteet huolletaan ja tarkistetaan säännöllisesti.

Neuvoston direktiivi 89/655/ETY

työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Direktiivissä mainittu työvälineiden käyttö koskee niiden kunnossapitoa ja huoltoa ja sisältää erityisesti puhdistuksen, ja direktiivi määrää,

• että työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työväline pidetään, riittävän huollon avulla, sellaisessa kunnossa sen koko käyttöiän ajan, että se kussakin tapauksessa täyttää 1 kohdan a tai b alakohdassa olevat vaatimukset.
• työnantajan on huolehdittava siitä, että työvälineet, jotka ovat alttiina niitä heikentäville vaikutuksille ja joista voi aiheutua vaaratilanteita, on:

- säännöllisesti testattava ja erityisesti tarkastettava sen takaamiseksi, että turvallisuus- ja terveysvaatimuksia noudatetaan ja heikentymiset havaitaan ja korjataan ajoissa.

• jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä uhkaava riski, työnantajan on varmistettava, että

- työvälineen käyttö on rajattu siten, että sitä käyttävät vain ne henkilöt, joille on annettu tehtäväksi käyttää sitä.
- korjauksia, muutoksia, huolto- tai kunnossapitotöitä tekevät työntekijät on nimenomaisesti nimettävä suorittamaan kyseistä työtä.

Direktiivi sisältää myös työvälineiden hallinta- ja suojalaitteita koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä kunnossapitoa koskevia säännöksiä:

• Huoltotöiden tekemisen on oltava mahdollista koneen ollessa pysäytettynä. Jos tämä ei ole mahdollista, täytyy olla mahdollista ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin, jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa tai jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa vaaravyöhykkeen ulkopuolella.
• Jos koneeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.
• Työntekijöiden on voitava mennä turvallisesti kaikkiin paikkoihin, joihin pitää mennä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja olla niissä turvallisesti.

Direktiivi sisältää lisäksi säännöksiä korkealla tehtävään tilapäiseen työhön tarkoitettujen työvälineiden käytöstä, esim. erityissäännöksiä tikkaiden ja telineiden käytöstä.

Neuvoston direktiivi 89/656/ETY

työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilösuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista määrää, että työnantajan on annettava henkilösuojaimet käyttöön maksutta sekä huolehdittava niiden hyvästä toimintakunnosta ja tyydyttävästä hygieenisestä kunnosta tarvittavien huoltojen, korjausten ja vaihtojen avulla.

Direktiivin LIITE III sisältää ohjeellisen luettelon, joka ei ole tyhjentävä, toiminnasta ja toiminta-aloista, jotka saattavat edellyttää henkilökohtaisten suojainten hankkimista.

Neuvoston direktiivi 92/91/ETY

vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi

sisältää muun muassa on-shore- ja off-shore-sektoreihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset sekä kunnossapitoa koskevat säännökset.

Neuvoston direktiivi 92/104/ETY

vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi

Työnantajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että

• työpaikat suunnitellaan, rakennetaan, varustetaan ja otetaan käyttöön ja niitä käytetään ja huolletaan siten, että työntekijät voivat suorittaa heille osoitetun työn vaarantamatta omaa turvallisuuttaan ja/tai terveyttään ja/tai muiden työntekijöiden turvallisuutta ja/tai terveyttä
• työ, johon sisältyy erityinen vaara, annetaan vain pätevän henkilöstön tehtäväksi, ja se suoritetaan annettujen ohjeiden mukaan.

Neuvoston direktiivi 93/103/ETY

kalastusaluksilla tehtävän työn turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista määrää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että omistajat

• varmistavat, että aluksia sekä niiden varusteita ja laitteistoja huolletaan teknisesti ja että havaitut viat korjataan niin pian kuin mahdollista.

Neuvoston direktiivi 98/24/ETY

työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä määrää, että kunnossapito, johon liittyy mahdollinen merkittävä altistuminen tai jolla voi muista syistä olla haitallisia vaikutuksia turvallisuuteen tai terveyteen, on sisällytettävä riskinarviointiin. Direktiivissä määrätään myös, että vaarallisen kemiallisen aineen kanssa työskentelevien työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle työssä aiheutuva riski poistetaan tai vähennetään minimiin seuraavasti:

• työprosessien suunnittelu ja järjestely työpaikalla
• esimerkiksi soveltuvien varusteiden järjestäminen työskentelyyn kemiallisten aineiden kanssa ja kunnossapitomenettelyt, joilla taataan työntekijöiden työterveys ja -turvallisuus.

Direktiivi 2006/42/EY

koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta. Direktiivin johdanto-osassa esitetään, että koneiden käytön suoranaisesti aiheuttamien lukuisten tapaturmien yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan alentaa suunnittelemalla ja rakentamalla koneet turvallisiksi sekä asentamalla ja huoltamalla ne asianmukaisesti.

LIITE I, Koneen suunnittelua ja rakentamista koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, sisältää turvallistamisen periaatteet, ohjausjärjestelmien vaatimukset ja koneen kunnossapitoa koskevat erityissäännökset sekä vaatimukset tiedoista, varoituksista ja ohjeista.

Työntekijöiden altistumisesta työssään mahdollisesti vahingollisille fysikaalisille tekijöille, kuten tärinälle, melulle, sähkömagneettisille kentille, optiselle säteilylle ja ionisoivalle säteilylle, on säädetty useita erityisdirektiivejä. Näihin direktiiveihin sisältyy säännös, jolla pyritään välttämään tai vähentämään altistumista muun muassa asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien avulla, joita on laadittu työvälineille, työpaikoille ja työprosesseille.

• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille
  
  
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille.

Muut merkittävät direktiivit

• Neuvoston direktiivi 92/58/ETY työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/92/EY vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi
• Neuvoston direktiivi 83/477/ETY, annettu 19 päivänä syyskuuta 1983, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (toinen direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/382/ETY, neuvoston direktiivillä 98/24/EY, direktiivillä 2003/18/EY ja direktiivillä 2007/30/EY
• Direktiivi 2005/54/EYtyöntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille aineille altistumiseen työssä
• Neuvoston direktiivi 92/57/ETY turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla
• Neuvoston direktiivi 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta.

Lisätietoja EU-lainsäädäntö-osiosta