Mitä ovat taloudelliset kannustimet?

Taloudelliset kannustimet ovat työskentelyolosuhteita parantaville yrityksille tai organisaatioille myönnettäviä rahallisia etuisuuksia. Taloudellisiin kannustimiin kuuluvat

• julkiset tuet ja avustukset sekä rahoitus
• verojärjestelmiin tai verorakenteisiin perustuvat kannustimet
• vakuutusmaksujen porrastus

:: Esimerkkejä taloudellisista kannustimista

Yrityksille, joissa parannetaan työoloja, voidaan myöntää tukea tai edullisia rahoitusehtoja (pankkilainat). Esimerkkinä julkiset ohjelmat, joissa tuetaan turvallisiin koneisiin tai turvallisempiin työn organisointitapoihin panostavia yrityksiä.

Verotusta voidaan mukauttaa siten, että sillä rohkaistaan yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla. Esimerkiksi työnantajat, jotka investoivat lain vähimmäisvaatimuksia turvallisempiin laitteisiin, voivat saada verohelpotuksia.

Yritykseltä perittävä vakuutusmaksu voi määräytyä sen työterveyteen ja -turvallisuuteen tekemien panostusten perusteella. Pienempiä maksuja voidaan periä yrityksiltä, joissa tapahtuu vähän onnettomuuksia, joissa sairauspoissaolojen määrä on vähäinen tai joissa turvallisuusohjeet ovat kunnossa.

:: Taloudellisista kannustimista saatua tieteellistä näyttöä

Tutkimusten mukaan yrityksen ulkopuolelta tulevat taloudelliset kannustimet saattavat parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta
.

Kannustimien tieteellinen tarkastelu ei kuitenkaan ole helppoa, minkä vuoksi niistä saatavan hyödyn todentamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Erityisen tehokkaaksi on todettu bonusjärjestelmä, jossa vakuutusmaksut määräytyvät yrityksessä tapahtuneiden vahinkojen määrän mukaan.

Vahinkohistoriaan perustuvat taloudelliset kannustimet voivat kuitenkin sisältää riskin, sillä erityisesti pienissä yrityksissä vahinkojen määrä saattaa vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. Tällaisella kannustimella saatetaan siis palkita toiminnassaan leväperäisiä, mutta tapaturmilta säästyneitä yrityksiä ja rangaista täysin odottamattomien tapaturmien uhriksi joutuneita.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston jäsenvaltioissa tekemässä asiantuntijakyselyssä todettiin, että sopivimpana menetelmänä jäsenvaltioissa pidettiin vakuutusmaksujen porrastamista (mainittiin 71 %:ssa vastauksista) ja seuraavaksi sopivimpina työterveys- ja työturvallisuusasioiden esiin nostamista (55 %), veronalennuksia (49 %) ja palkitsemista.

Menestystekijöitä

Seuraavilla seikoilla on todettu olevan merkitystä kannustinohjelman onnistumiselle:

1. Kannustinohjelman palkitsemisen perusteena ei pitäisi olla vain moitteeton vahinkohistoria eli työterveyden ja työturvallisuuden hyvän hallinnan ansiosta jo saavutetut tulokset, vaan myös ehkäisytoimenpiteet , joiden tarkoituksena on vähentää työtapaturmia ja sairastumista jatkossa.
2. Kannustinohjelman on oltava avoin kaikenkokoisille yrityksille , ja siinä on kiinnitettävä huomiota PK-yritysten erityistarpeisiin.
3. Kannustimien on oltava riittävän suuria , jotta ne motivoivat työnantajia osallistumaan.
4. Halutun ehkäisytoimenpiteen ja palkitsemisen välillä on oltava selkeä ja välitön yhteys .
5. Kannustinohjelman palkitsemisperusteiden on oltava selkeät ja ohjelman on oltava mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta ohjelmaan osallistuvien yritysten tai kannustimia tarjoavien tahojen hallinnollinen rasitus ei kasva .
6. Jos kannustimet on suunnattava suurelle joukolle yrityksiä , selkeästi määriteltyjen ehtojen perusteella myönnettävät vakuutusmaksuihin tai veroihin perustuvat kannustimet (suljettu järjestelmä) ovat kaikkein tehokkaimpia.
7. Jos tavoitteena on edistää innovatiivisia ratkaisuja tietyillä aloilla, tukiohjelmat (avoin järjestelmä) toimivat parhaiten.

Tapaustutkimuksia

Tutkimukseen kuuluvat tapaustutkimukset (katso raportti) osoittavat, että työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseen tarkoitetut taloudelliset kannustimet toimivat monenlaisissa olosuhteissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

• Saksan teurastamoalalla vuonna 2002 käyttöön otetun kannustinohjelman ansiosta ilmoitettavien tapaturmien määrä väheni 28 prosenttia seuraavan kuuden vuoden aikana, kun koko toimialalla vähennys oli 16 prosenttia. Yksittäisinä tapaturmina laskettuna tämä tarkoittaa, että kannustimia saaneissa yrityksissä tapahtui joka vuosi noin tuhat tapaturmaa vähemmän.

• Suomen maatalousalalla käyttöön otettu kannustinjärjestelmä on leikannut tapaturmien määrää 10,2 prosenttia eli estänyt tähän mennessä yli 5 000 tapaturmaa.
• Saksalaisen sairausvakuutusyrityksen kannustinohjelma on saanut eräät sen asiakasyritykset ottamaan käyttöön uudenaikaisen työterveyden hallintajärjestelmän. Sairauskorvausten määrä on vähentynyt 7,6 prosenttia ja poissaolojen määrä 6,7 prosenttia .
• Eräissä puolalaisissa yrityksissä käyttöön otettu työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmä on vähentänyt tapaturmia 70 prosenttia ja pienentänyt vakuutusmaksuja. Samalla 50 prosenttia yrityksistä on ilmoittanut, että vaarallisissa olosuhteissa työskentelevien työntekijöiden määrä on vähentynyt.
• Italian työtapaturmavakuutuslaitos tukee PK-yritysten työterveys- ja työturvallisuusasioihin tekemiä investointeja varten ottamia pankkilainoja. Tukea saaneissa yrityksissä tapaturmien määrä on vähentynyt 13–25 prosenttia muihin vastaaviin yrityksiin verrattuna.
• Alankomaiden tukiohjelma , jossa on tuettu uusien, työterveyden ja -turvallisuuden kannalta parempien koneiden ja laitteiden hankintaa, paransi työolosuhteita 76 prosentissa yrityksistä .
• Alankomaiden sopimusohjelma vähensi sairauspoissaoloja ohjelmaan osallistuneilla aloilla 28 prosenttia, kun muilla aloilla poissaolot vähenivät 11 prosenttia.
  
  

Arviointi ja kustannus/hyötyanalyysi

Raporttiin kuuluvia tapaustutkimuksia on tarkasteltu tarkemmin ja tuloksista tiedotettu tieteellisessä artikkelissa .

Muutamista ohjelmista voitiin laatia yksityiskohtainen kustannus/hyötyanalyysi .

Saksan teurastamoalan ohjelmaan osallistuneiden yritysten vakuutusmaksuja on alennettu, jos yrityksissä on edistetty turvallisuutta esimerkiksi hankkimalla turvallisempia veitsiä tai antamalla turvallisempaa ajoneuvon kuljettamista koskevaa koulutusta.

Seurauksena ilmoitettavien eli yli kolmen päivän poissaoloon johtavien tapaturmien määrä on vähentynyt noin tuhannella vuodessa sen jälkeen, kun ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2002.

Ensimmäisten kuuden vuoden aikana (2002–2007) ohjelman kulut olivat 8,32 miljoonaa euroa teurastamoalan 255 000 työntekijän osalta. Tapaturmien vähentymisen ansiosta saadun hyödyn laskettiin kuitenkin olleen 40,02 miljoonaa euroa . Jokaista kannustinohjelmaan sijoitettua euroa kohti on säästetty siis 4,81 euroa.

Alankomaiden sopimusohjelmaan on investoitu noin 303 miljoonaa euroa , josta ohjelmassa mukana olevat toimialat ovat maksaneet 55 prosenttia ja Alankomaiden sosiaaliministeriö loput. Yhteisrahoitusjärjestelmä on kannustanut toimialoja lisäämään työskentelyolosuhteiden parantamiseen tehtyjä investointeja. Sairauspoissaolojen vähentymisen arvo työvuotta kohti laskettuna arvonlisäyksenä on 2,7 miljardia euroa.

Koko 2,7 miljardin euron summaa ei kuitenkaan voida katsoa sopimusohjelman ansioksi, sillä sairauspoissaoloihin vaikuttavat useat tekijät, kuten motivaatio tai tietyn alan työttömyysaste. Asiantuntijoiden mukaan yhtä kolmasosaa sairauspoissaolojen vähenemisestä voidaan pitää sopimusohjelman vaikutuksena. Silloinkin saadun hyödyn arvo olisi 900 miljoonaa euroa eli säästöä on kertynyt kolme euroa jokaista ohjelmaan käytettyä yhtä euroa kohden.

Katsaus politiikkaan

Useimmissa EU-maissa on niin sanottu bismarckilainen sosiaaliturvajärjestelmä , jossa tapaturmavakuutuslaitokset ovat valtion monopoliyrityksiä. Muissa jäsenvaltioissa alalla vallitsevat beveridgeläiset, kilpaillut markkinat , ja eräiden maiden järjestelmissä on piirteitä molemmista.

Bonusjärjestelmän tyyppisiä malleja on sekä kilpailluilla että monopolijärjestelmään perustuvilla markkinoilla . Eroja on kuitenkin rahoituksessa, joka on suunnattu onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteisiin, esimerkiksi koulutukseen tai työterveyttä ja työturvallisuutta parantaviin investointeihin.
Monopolijärjestelmissä tämä ei haittaa, sillä vakuutusyhtiö voi olla varma, että korvausvaatimusten määrän vähenemisestä on hyötyä sille itselleen. Voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla on kuitenkin vaara, että yritykset vaihtavat vakuutusyhtiötä, jolloin yhden yhtiön ehkäisytoimiin tekemät investoinnit hyödyttävätkin sen kilpailijoita. Eräs kilpailluilla markkinoilla mahdollinen ratkaisu on useiden vuosien mittaisten pitkäaikaissopimusten käyttöönotto tai yhteinen ehkäisytoimenpiderahasto, jota kaikki vakuutusyhtiöt rahoittavat yhtä suurin osuuksin.

• Saksan, Ranskan, Italian ja Puolan julkisiin vakuutusjärjestelmiin kuuluu kannustimia. Kannustimia ovat esimerkiksi vakuutusmaksujen porrastukset sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtyjen investointien tukiohjelmat.
• Espanjassa vakuutusmaksuihin perustuvat kannustimet ovat osa kansallista työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa, ja käytössä on sekä kansallisia että alueellisia tukiohjelmia.
• Pienemmistä jäsenmaista Belgiassa, Suomessa ja Alankomaissa on toimittu aktiivisimmin, ja niiden kokemukset osoittavat, että taloudelliset kannustimet ovat mahdollisia myös yksityisissä tapaturmavakuutusjärjestelmissä.

Kannustinohjelmien vientikelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lähemmin tässä tieteellisessä julkaisussa .

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston käynnistämän taloudellisia kannustimia koskevan hankkeen vaikutukset

Hanke on saanut alkunsa yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012 , jonka tavoitteena on ollut vähentää työtapaturmia 25 prosentilla. Hankkeen neuvonantajana toimii jäsenvaltioiden nimeämistä järjestöistä muodostuva asiantuntijaryhmä, ja siihen kuuluu useita Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston aihekeskuksen (eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteenliittymän) johtamia erityishankkeita.

Pitkäkestoinen hanke alkoi vuonna 2008 ja jatkuu vuoteen 2013 saakka.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2008–2010) saatiin jo useita tuloksia:

• kattava raportti Economic incentives to improve occupational safety and health: A review from the European perspective (Taloudelliset kannustimet työterveyden ja työturvallisuuden parantamisessa: katsaus eurooppalaisesta näkökulmasta
• fact sheet -tiedote , joka sisälsi raportista laaditun yhteenvedon
• kaksi artikkelia Scandinavian Journal for Work, Environment & Health -lehdessä
• useita asiantuntijaryhmien työpajoja , joista on tarkempaa tietoa Tapahtumia-osiossa
• useita tapaustutkimuksia , joita voi tarkastella hyvistä toimintatavoista kootussa tietokannassamme.

Viraston taloudellisten kannustimien asiantuntijaryhmä antaa neuvoja, osallistuu viraston taloudellisiin kannustimiin liittyviin toimiin ja auttaa tekemään tuotteita tunnetuiksi sidosryhmien keskuudessa. Hanketta ja sen tuloksia on esitelty konferensseissa ja työpajoissa, joita on pidetty lukuisissa Euroopan maissa , esimerkiksi Bulgariassa, Kyproksella, Tšekissä, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.