Hyödyt suurille yrityksille

Hyvä työsuojelu auttaa parhaita yrityksiä erottautumaan muista.

Työsuojelun parantaminen suurissa yrityksissä edellyttää ympäristöllisten, organisatoristen ja työtä koskevien tekijöiden sekä työkäyttäytymiseen vaikuttavien inhimillisten ja yksilöllisten ominaisuuksien huolellista analysointia. Käytännöllisiä esimerkkejä ovat

• tuotantolaitoksen järjestely ja työasemien uudelleensuunnittelu, jotka parantavat tuottavuutta ja vähentävät työsuojeluun liittyviä riskejä, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksia
• ennaltaehkäisevät terveystarkastukset ja terveydenseurantaohjelmat
• työn suunnittelun ja työelämän tasapainon kehittäminen työsuojeluriskien minimoimiseksi ja työntekijöiden motivaation parantamiseksi.

Henkilöstöä motivoivat

• ylimmän johdon selkeä ja johdonmukainen johtamistapa
• pysyvästi turvalliset ja terveelliset työolot
• työssään varmat ja pätevät työntekijät
• tehokkaat työsuojelutoimenpiteet ja -järjestelmät, joita noudatetaan ja joiden on osoitettu toimivan
• työntekijät, jotka osallistuvat täysivaltaisesti työsuojelua koskevaan päätöksentekoon
• yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden huomioiminen ja palkitseminen onnistumisista.

Tarkat menettelytavat riippuvat organisaatiotyypistä ja -rakenteesta.

Hyvä työsuojelu on ennen kaikkea riskien hallintaa. Työsuojeluriskien tehokkaasta torjunnasta ja hallinnasta seuraa monia hyvän työsuojelun etuja. Passiivisuus ei ole vaihtoehto. Toimiin ryhtyminen voi osoittautua erittäin hyödylliseksi yrityksen liiketoiminnan, tuottavuuden ja profiilin kannalta.

Hyödyt pienille ja keskisuurille yrityksille

Hyvällä työsuojelulla voi olla tärkeä osa pienten yritysten liiketoiminnallisen suorituskyvyn ylläpidossa ja parantamisessa.

Pienillä yrityksillä on eniten hävittävää huonojen työsuojelustandardien seurauksena, mutta niillä on myös eniten voitettavaa.

EU:ssa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä), jotka työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä . Pk-yrityksissä tapahtuu kuitenkin suhteettoman paljon työtapaturmia eli 82 prosenttia kaikista työtapaturmista ja peräti 90 prosenttia kuolemaan johtavista tapaturmista .

60 prosenttia yrityksistä, joissa tapahtuu yli yhdeksän päivän mittainen keskeytys, lopettaa toimintansa .

Hyvä työsuojelu on yhä tärkeämpi tekijä myös uusia aluevaltauksia tehtäessä.

Kaikkien alojen asiakkaat odottavat yhä korkeampia työsuojelunormeja yrityksiltä, joiden kanssa ovat tekemisissä. Tämä johtuu siitä, että he arvostavat oman työsuojelunsa tehokkuutta ja raportointia.

Työsuojelua koskevat vaatimukset kirjataan yhä useammin julkisen ja yksityisen sektorin sopimuksiin. Toimittajayritysten valinta riippuu yhä useammin työsuojelun tehokkuudesta.

Pienet yritykset voivat odottaa, että seuraavat kohdat on kirjattu sopimuksiin ja että niitä tarkkaillaan ja arvioidaan säännöllisesti:

• todisteet tehokkaista työsuojelutoimista ja -menettelyistä
• säännöllinen riskien arviointi ja riskinhallintaohjelmat
• yksityiskohtaiset tiedot viimeaikaisista tai odotettavissa olevista työsuojelusyytteistä ja niihin liittyvistä työsuojelun täytäntöönpanotoimista
• tilastollinen erittely kaikista merkityksellisistä työsuojeluun liittyvistä tapaturmista ja välikohtauksista
• yksityiskohtaiset tiedot ajankohtaisista tai odotettavissa olevista työsuojeluun liittyvistä vaateista.

Nämä ovat nykyisin monien asiakkaiden pyytämiä perustietoja. Yhä useammin pyydetään myös laajempia todisteita työsuojelun tehokkuudesta.

Vakuutus ja työsuojelu

Määräysten ja muiden kannustimien lisäksi vakuutuksella (työntekijöille maksettavilla korvauksilla) on usein tärkeä merkitys työsuojelun parantamisessa.

Yhtäältä työntekijöille maksettavien korvausten kustannukset ovat huomattavat ja vakuuttajien on otettava huomioon niiden taloudelliset vaikutukset. Toisaalta vakuuttajat voivat edistää ja tukea yritysten työsuojelun kehitystä.

Vakuutuskustannukset voivat olla huomattavat yritystyypistä riippuen.

Jäsenvaltioiden vakuutusjärjestelmissä on suuria eroja. Tarjoamalla yrityksille taloudellisia kannustimia ja tukea vakuuttajat eri puolilla EU:ta voivat kuitenkin pitää vaateiden määrän, laajuuden ja kustannukset nykyisellään tai jopa alentaa niitä ja vähentää siten riskiä, että vaateiden aiheuttamat kustannukset ylittävät yrityksiltä veloitettavat vakuutusmaksut.

Kansallisesta vakuutusjärjestelmästä riippuen yritysten vakuutusmaksut on usein liitetty vaateiden lukumäärään ja kustannuksiin. Näin työsuojelun parantaminen auttaa suoraan yrityksiä pienentämään vakuutuskustannuksia.

Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on kehitetty useita järjestelmiä, joissa annetaan alennuksia yrityksille, jotka toteuttavat tiettyjä työsuojelutoimenpiteitä, kuten koulutusta tai investointeja turvallisempiin koneisiin. Näin edistetään yritysten todellisia ennaltaehkäiseviä toimia sen sijaan, että keskityttäisiin pelkkään tapaturmatilastojen seurantaan.

Näiden innovatiivisempien kannustinmallien uskotaan motivoivan erityisesti pk-yrityksiä, koska niissä muodostuu muita selkeämpi yhteys työsuojeluinvestoinnin ja taloudellisen tuottavuuden välille. Lisätietoja on viraston foorumilla julkaisussa ”Effectiveness of economic incentives to improve occupational safety and health” ("Taloudellisten kannustimien tehokkuus työsuojelun kehittämisessä").

Parhaillaan ollaan kehittämässä myös terveyden ja turvallisuuden arviointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat eräänlaisen terveys- ja turvallisuustoimien tehokkuutta koskevan asiamiesmenettelyn. Itsearviointityökaluja on kehitetty erityisesti antamaan yrityksille kuva omasta työsuojelutoiminnastaan, vähentämään korvausvaateita ja parantamaan yrityksen työsuojelullista mainetta.

Vakuuttajat kannustavat myös kuntoutukseen ja työhönpaluusuunnitelmiin, koska ne auttavat parantamaan työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä sekä alentamaan työvoimakustannuksia.

Sijoittajat ja työsuojelu

Sijoittajat ja sijoituspäälliköt ovat perinteisesti arvioineet riskejä taloudellisten kriteerien avulla. Muiden kuin taloudellisten kriteerien vaikutus yrityksen arvoon otetaan kuitenkin huomioon yhä useammin, ja ne vaikuttavat entistä enemmän myös sijoittajien päätöksiin.

Työsuojelun arviointi on tärkeässä osassa varmistettaessa, että yrityksen riskit ymmärretään ja että niitä hallitaan oikein osana osakkeen arvon maksimointia.

Tutkimukset osoittavat, että työsuojelutoimissaan parhaat yritykset myös saavuttavat huomattavasti parempia taloudellisia tuloksia kuin pörssiyhtiöt keskimäärin . Työn laadun todettiin olevan yksi tärkeimmistä taloudellista menestystä enteilevistä muuttujista, ja tässä suhteessa parhaat yritykset ylittävät tärkeimmät osakeindeksit useilla aikaväleillä .

Euroopan yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen (Socially Responsible Investment, SRI) markkinat arvioidaan tällä hetkellä yli 1 biljoonan euron arvoisiksi.

Hyvän työsuojelun edut rakennus- ja infrastruktuurihankinnassa

Etenkin rakennus- ja infrastruktuurihankinnan alalla yritysten on helppo havaita hyvän työsuojelun tuomat huomattavat parannukset taloudellisessa suorituskyvyssään.

Rakennushankkeiden on valmistuttava ajoissa laadusta tai budjetista tinkimättä. Samalla on myös vältettävä tapaturmia ja sairastumisia. Hyvän työsuojelun avulla on mahdollista saavuttaa molemmat tavoitteet.

Tilastojen mukaan rakennusalalla tapahtuu huomattavasti enemmän työtapaturmia kuin muilla aloilla. EU:n rakennusalan arvon arvioidaan olevan 902 miljardia euroa vuodessa. Alan tapaturmista ja sairastumisista johtuvat kustannukset ovat 8,5 prosenttia hankkeiden kustannuksista. Rakennusalan huonot työsuojelustandardit aiheuttavat siis jopa yli 75 miljardin euron kustannukset vuodessa – lähes 200 euroa asukasta kohti.

Tästä johtuen yhä useammat johtavat julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaat huomioivat työsuojelun edut perusrakenteille ja muille suurille hankkeille, ja he ottavat aiempaa suuremman osan ja vastuun työsuojelun standardien asettamisesta tärkeille hankkeille.

Hyvän työsuojelun etuihin rakennusalalla kuuluvat hankkeiden valmistuminen nopeammin ja kustannustehokkaammin, korkeammat voittomarginaalit ja paremmat mahdollisuudet päästä ensisijaiseksi toimittajaksi.

Hyödyt saavutetaan kuitenkin vain, jos asiakkaat ovat valmiita ottamaan hankkeen omakseen työsuojelustandardien osalta ja työskentelemään yhteistyössä kaikkien sopimuspuolten kanssa. Asiakkaat asettavat tavoitteet, hallitsevat resursseja ja asettavat viime kädessä hankkeelle työsuojelua koskevat vaatimukset.

Julkisilla elimillä on erityisen suuri vastuu tällä alueella, koska ne voivat vaikuttaa markkinoihin huomattavasti suuren ostovoimansa ansiosta. Ne voivat näyttää esimerkkiä parhaista käytännöistä ottamalla työsuojelunormit huomioon julkisia hankkeita koskevassa hankinnassa.

Kansantaloudet ja työsuojelu

Työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen on tärkeää hallituksille, niiden sääntelyviranomaisille ja virastoille. Työsuojelua parantamalla ne voivat vähentää yhteiskunnalle loukkaantumisista ja sairauksista aiheutuvia kustannuksia sekä parantaa samalla kilpailukykyä ja kansallista tehokkuutta.

Maat, joiden työsuojelujärjestelmät ovat kehittymättömiä, käyttävät huomattavasti suuremman osan bruttokansantuotteestaan työhön liittyvistä loukkaantumisista ja sairauksista aiheutuviin kuluihin – ja vievät samalla resursseja tuottavammilta toimilta.

Siksi monet jäsenvaltiot pyrkivät tukemaan työturvallisuuden ja -terveyden parantamista osana kansallisia strategioita kansantalouksiensa parantamiseksi. Koska monet terveys- ja turvallisuusongelmien kulut ovat piileviä tai ne jäävät yritysten sijasta yhteiskunnan kannettaviksi, on olemassa laaja halu kannustaa yrityksiä parantamaan työsuojelua.

Hyvä työsuojelu lisää kansallista kilpailukykyä ja tuottavuutta seuraavilla tavoilla:

• lisää työvoiman saatavuutta ja työvoiman osallistumista vähentämällä niiden lukumäärää, jotka jäävät varhaiseläkkeelle tai eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä työhön liittyvien loukkaantumisten ja sairauksien vuoksi
• vähentää loukkaantumisten ja sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia, kun pienempi osa bruttokansantuotteesta kuluu työkyvyttömien terveydenhoitoon
• lisää ihmisten mahdollisten työtuntien määrää osittain vähentämällä niiden lukumäärää, jotka joutuvat poistumaan työstä huolehtiakseen perheenjäsenistä
• lisää iäkkäiden työntekijöiden kykyä jatkaa työssä
• lisää tuottavuutta kannustamalla tehokkaampiin työmenetelmiin ja tekniikoihin.

Euroopan väestön ikääntyessä työsuojelusta tulee erityisen tärkeää. Kun yhä useampien iäkkäiden ihmisten on jatkettava työssä, heidän työsuojelutarpeidensa huomioiminen on avaintekijä. Siihen voi kuulua työn sovittaminen henkilölle henkilön työhön sovittamisen sijaan. Työpaikalla tehtäviin muutoksiin voi kuulua esimerkiksi fyysisesti vähemmän vaativan työn ja joustavien työaikojen tarjoaminen sekä ergonomisesti sopivat välineet ja työtilat.

Raporttimme ” Työsuojelukampanjointi ” kattaa perusperiaatteet, jotka ’liiketoimintamallista’ yrityksille tiedottavien virastojen ja muiden elimien on hyvä muistaa niin Euroopan laajuisissa, kansallisissa kuin työpaikkakohtaisissa julkisuuskampanjoissa.

Hyvä työympäristö on hyvää liiketoimintaa

Kuva: Työsuojelun taloudelliset vaikutukset yritystasolla (lisätietoja osoitteessa http://osha.europa.eu/publications/reports/207/inventory_en.pdf )

Voi kuitenkin olla vaikeaa saada työnantajat ja päättäjät vakuuttumaan siitä, että työoloja kannattaa parantaa. Taloudellisten arviointien tekeminen on usein tehokas keino. Laskelmien tai kustannus-hyötyanalyysien tekeminen ei välttämättä ole monimutkaista, mutta mahdolliset vaikeudet pelottavat monia työsuojeluammattilaisia. Taloudellisten arviointien tiettyjä osia, kuten terveyden tai ihmishengen arvoa, voikin joskus olla hankala määrittää. Perusperiaatteet ovat kuitenkin varsin suoraviivaisia, joten työsuojeluammattilaiset ja esimiehet pystyvät hyvin tekemään arviointeja.

Työsuojelupolitiikan taloudelliset vaikutukset yritystasolla on tärkeä selvittää seuraavista syistä:

• voidaan tehdä harkittu päätös yrityksen voimavarojen kohdentamisesta
• voidaan kuroa umpeen työsuojelutarpeiden sekä johdon vaatimusten ja toiveiden välinen kuilu
• voidaan ottaa huomioon lakisääteiset vaatimukset.

On hyvä muistaa, ettei työsuojelua yritystasolla koskeva taloudellinen lähestymistapa voi korvata inhimillisten vaatimusten ja yhteiskunnallisten velvoitteiden arvoa. Työsuojelu on osa yrityksen yhteiskunnallista ja eettistä tehtävää, eikä politiikka voi perustua pelkästään taloudellisiin muuttujiin. Laadullisia kustannuksia, kuten kärsimystä, elämänlaadun heikkenemistä, perheongelmia tai eliniän lyhenemistä, on vaikeaa tai jopa mahdotonta määrittää rahallisesti.

EU:n strategia

Euroopan komissio on julkaissut EU:n strategiasta tiedonannon "Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002 - 2006". Tässä asiakirjassa ehdotetaan esimerkiksi seuraavanlaisia aloitteita: "Kehitetään heikosta laadusta aiheutuviin kustannuksiin liittyvää tietämystä ja seurantaa. Heikosta laadusta aiheutuvilla kustannuksilla tarkoitetaan työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Komissio sitoutuu yhdessä Bilbaon viraston kanssa keräämään tietoja, joiden avulla voidaan parantaa näitä aiheita koskevaa tietämystä." Komissio toteaa vielä, että "terveelliset ja turvalliset työjärjestelyt ja työympäristö ovat talouden ja liikeyritysten tulostekijöitä".

Sivun ylälaitaan