EU-OSHAn Euroopan riskienseurantakeskuksen tavoitteena on tunnistaa työsuojelualan uudet ja esiin nousevat riskit, jotta niitä pystyttäisiin ehkäisemään ajoissa ja tehokkaasti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi riskienseurantakeskus laatii katsauksia työsuojeluun Euroopassa, kuvailee suuntauksia ja niiden taustatekijöitä sekä ennakoi työympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Tehtävä
Yhteiskunta kehittyy uuden teknologian ja muuttuvien talous- ja yhteiskuntaolojen myötä, ja sitä kautta myös työpaikat, -käytännöt ja -prosessit ovat jatkuvassa muutoksessa. Uudet tilanteet tuovat mukanaan työntekijöille ja työnantajille uusia riskejä ja haasteita, jotka puolestaan edellyttävät poliittisia, hallinnollisia ja teknisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan työsuojelun korkea taso.
on ennakoitava , liittyivät ne sitten uuteen tekniikkaan tai yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ainoastaan sillä tavoin niitä voidaan hallita. Ennakoiminen edellyttää, että riskejä tarkkaillaan jatkuvasti ja kerätään järjestelmällisesti tietoja ja tieteellisiä lausuntoja.
Seurantakeskus luo lisäarvoa keräämällä ja analysoimalla tietoa, liittämällä sen oikeaan asiayhteyteen (erityisesti suhteessa Euroopan sosiaaliseen toimintaohjelmaan ja yhteisön strategiaan), seuraamalla suuntauksia, jotta se pystyisi ennakoimaan muutokset, ja välittämällä tehokkaasti tietoa näistä aiheista kohdeyleisölleen eli päätöksentekijöille ja tutkijoille. Seurantakeskus haluaa myös herättää keskustelua ja pohdintaa viraston sidosryhmien keskuudessa ja tarjota eri tason asiantuntijoille ja päätöksentekijöille tarkoitetun keskustelufoorumin.
Uusien ja esiin nousevien riskien tunnistamiseksi tarvittavat tiedot voivat olla peräisin useista lähteistä, kuten virallisista rekistereistä, tutkimuskirjallisuudesta, asiantuntija-arvioista ja tutkimuksista. Seurantakeskuksen toiminta neljällä alalla kattaa kaikki nämä mahdolliset tietolähteet.
"esiin nousevien työsuojeluriskien" määritelmä: kaikki uudet ja yleistyvät ammatilliset riskit.
Uudella tarkoitetaan, että
riskiä ei ole ollut olemassa aiemmin, vaan sen taustalla ovat uudet prosessit, uudet teknologiat, uudenlaiset työpaikat tai sosiaaliset ja organisatoriset muutokset, tai
pitkään olemassa ollut aihe määritellään riskiksi yhteiskunnallisen tai yleisen mielipiteen muututtua tai
pitkään olemassa ollut aihe voidaan määritellä riskiksi uuden tieteellisen tiedon perusteella.
Riski on yleistyvä, jos
riskin taustalla olevien vaaratekijöiden määrä kasvaa tai
riskin taustalla olevalle vaaratekijälle altistuminen kasvaa (altistumisaste ja/tai altistuvien henkilöiden määrä) tai
vaaratekijällä on yhä vakavampi vaikutus työntekijöiden terveyteen (terveysvaikutusten vakavuus ja/tai terveysvaikutuksista kärsivien henkilöiden määrä).
Ensiaskel esiin nousevien riskien tunnistamisessa otettiin julkaisemalla neljä asiantuntijaennustetta, joissa käsiteltiin esiin nousevia fyysisiä, biologisia, psykososiaalisia ja kemiallisia riskejä. Ennusteet syntyivät Delfoi-metodin mukaisesti toteutetun asiantuntijoiden kuulemisen tuloksena. Asiantuntijaennusteista on laadittu useita kirjallisuusarvosteluja ja syventäviä raportteja, joissa tarkastellaan tärkeimpiä ennusteissa yksilöityjä riskejä, kuten nanomateriaaleille altistuminen työpaikoilla.
Nykyisessä yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa vuosiksi 2007–2012 Euroopan riskienseurantakeskusta kehotettiin "parantamaan riskien ennakointia, myös uuteen teknologiaan liittyvien ja biologisten riskien sekä ihmisen ja koneen monimutkaisiin rajapintoihin ja väestönkehitykseen liittyvien riskien osalta". Strategia tukee tällä tavoin seurantakeskuksen aikomusta käynnistää ennakointihanke, jossa laaditaan skenaarioita siitä, miten tekniset innovaatiot voivat vaikuttaa työsuojeluun vuoteen 2020 mennessä. Hankkeessa keskitytään vihreisiin työpaikkoihin, sillä talouden "viherryttäminen" tarjoaa tilaisuuden ennakoida mahdollisia uusia riskejä näissä tulevissa työpaikoissa ja varmistaa, että riskit ehkäistään tehokkaasti. Skenaariot auttavat päätöksentekijöitä arvioimaan, mitä päätöksiä on tehtävä paremman työsuojelun takaamiseksi myös tulevaisuudessa.
ESENER-yritystutkimus
EU-OSHAn eurooppalaisessa yritystutkimuksessa uusista ja esiin nousevista riskeistä (ESENER) tutkitaan, kuinka hyvin työsuojeluriskejä torjutaan johtajien ja työsuojeluvaltuutettujen mielestä heidän työpaikallaan.
Tutkimuksessa keskitytään työpaikkojen riskeistä erityisesti psykososiaalisten riskien kasvavaan ja suhteellisen uuteen alaan. Nämä riskit liittyvät työn suunnitteluun, organisointiin ja hallintaan sekä työn taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Ne aiheuttavat erityistä stressiä ja voivat siten heikentää vakavasti työntekijöiden henkistä ja fyysistä terveyttä.
Tutkimuksessa vastaajilta kysytään, mitä toimenpiteitä heidän työpaikallaan on toteutettu, mitkä olivat pääasialliset syyt toimien toteuttamiseen ja mitkä olivat suurimmat havaitut esteet. Kysymykset kattavat työsuojeluasioiden hallinnan yleensä sekä psykososiaalisten riskien hallinnan ja työntekijöiden osallistumisen.
ESENER-tutkimuksessa johtajille ja työsuojeluvaltuutetuille esitetään omat kysymyksensä. Tutkimuksessa tehdään lähes 36 000 puhelinhaastattelua, joiden kohderyhmänä ovat vähintään kymmenen hengen yksityiset yritykset ja julkisen sektorin laitokset kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa, Turkissa, Norjassa ja Sveitsissä.
Tutkimuksen taustaa
Tutustu hankkeeseen ja sen tavoitteisiin: kuinka hankkeella tuetaan päätöksentekijöitä, tutkijoita, työpaikkoja ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston muuta toimintaa.
Menetelmät
Tutustu tutkimuksen suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Tietoa tilastoinnin perusjoukosta ja tilastoyksiköstä, vastaajista ja otantastrategiasta, kyselylomakkeen suunnittelusta, kenttätyöstä, kääntämisestä, analysoinnista ja raportoinnista.
Arkisto sisältää myös tutkimusta koskevia asiakirjoja ja ohjeita tietojen käyttäjille. Ennen tutkimustietoihin tutustumista käyttäjiä kehotetaan perehtymään tällä verkkosivustolla oleviin menetelmiä käsitteleviin asiakirjoihin. Tietojen käytön ehdot ovat sivulla http://www.data-archive.ac.uk/orderingdata/termsandConditions.asp.
Huomaa, että kaikissa teoksissa, joissa käytetään ESENER-tietoja tai viitataan niihin, on mainittava tiedon lähde kirjallisuusviitteenä joko alaviitteessä tai viitejulkaisujen luettelossa. Myös kaikissa painetuissa, sähköisissä tai muulla tavoin lähetettävissä julkaisuissa, jotka perustuvat kokonaan tai osittain ESENER-tietoihin, on tietolähteeksi ilmoitettava Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ja UK Data Archive. Julkaisuissa on lisäksi mainittava, etteivät Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tai UK Data Archive vastaa tietojen jatkoanalysoinnista tai niiden tulkinnasta.
Risk Observatory Unit European Agency for Safety and Health at Work
Gran Via 33
E-48003
Työsuojelu lukuina: suuntausten tunnistaminen ja analysointi
Tämä osa sisältää tietoa työntekijäryhmistä, altistumisesta, terveysvaikutuksista ja tuotannonaloista. Tiedot perustuvat seuraavanlaisten kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä (seurantajärjestelmä – saatavilla ainoastaan englanniksi) saatujen faktatietojen keruuseen, analyysiin ja koontiin:
työvoimatutkimukset,
työntekijätutkimukset,
työtapaturmia koskevat rekisterit,
ammattitauteja koskevat rekisterit,
kuolemantapauksia koskevat rekisterit,
altistumista koskevat rekisterit.
Lähteinä on käytetty tilastollisia ja analyyttisiä tausta-asiakirjoja. Tilastolähteisiin kuuluu hallinnollisia rekistereitä ja tilastoja (ammattitautien ja altistumisen rekisterit), haastattelututkimuksia, vapaaehtoisia raportointijärjestelmiä ja tarkastusraportteja. Puuttuvia tietoja voidaan usein paikata hyödyntämällä tilastollisesti vertailukelvotonta tietoa sisältäviä lähteitä, kuten vain yhtä jäsenvaltiota koskevia tutkimuksia, yksittäistutkimuksia tai muita tutkimuksia, jotka perustuvat muuhun viralliseen kansalliseen tietoon.
Tarkoituksena on tarjota todistepohja, mahdollisimman kattava kuva valittuja aiheita koskevista mahdollisista työsuojeluongelmista, riskeistä ja terveysvaikutuksista sekä antaa tutkimusta, politiikkaa ja käytäntöä koskevia suosituksia. Raportit mukailevat Euroopan riskinseurantakeskuksen päätavoitetta, joka on uusien suuntauksien ja esiin nousevien riskien aikainen tunnistaminen, jotta resurssit voitaisiin kohdentaa paremmin ja toimista saataisiin oikea-aikaisia ja tehokkaita.
Työsuojelu lukuina -sarja täydentää myös laajaa valikoimaa viraston toiminnan alusta alkaen kerättyjä hyvän käytännön esimerkkejä. Aina kun hyviä käytäntöjä on saatavilla, niihin voi tutustua linkkien kautta. Jos jäsenvaltioista on saatavana yksityiskohtaisempia tietoja joistakin aiheista, niistä esitetään erilliset kansalliset raportit.
Euroopan riskienseurantakeskuksen tavoitteena on tehostaa työsuojelututkimuksen koordinointia kaikkialla EU:ssa. Useat organisaatiot toteuttavat tai rahoittavat työsuojelututkimusta kaikissa jäsenvaltioissa. Tutkimus on kuitenkin usein hajanaista, kuten muillakin aloilla, minkä vuoksi niukkoja resursseja ei välttämättä onnistuta kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Seurantakeskuksen tutkimusten koordinointityölle antoi kimmokkeen yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006, jossa virastoa kehotettiin ottamaan "aloitteentekijän rooli valistus- ja ennakointitoimissa" ja korostettiin työsuojelututkimuksen koordinoinnin ja käytännön merkityksen tärkeyttä etenkin uusien ja esiin nousevien riskien alalla: "Ennakoidaan uudet riskit, liittyivät ne sitten uuteen tekniikkaan tai yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ainoastaan sillä tavoin niitä voidaan hallita (…). Ennakoiminen edellyttää, että tutkimustyö on johdonmukaista. Tutkimuslaitosten olisi koordinoitava ohjelmiaan ja kohdennettava tutkimusta siten, että sillä ratkaistaan työpaikoilla esiintyviä käytännön ongelmia. Lisäksi tutkimuslaitoksista olisi tiedotettava yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille."
Virasto ryhtyi toimiin ja laati komission pyynnöstä raportin työsuojelututkimuksen painopisteistä EU:ssa. Raportti laadittiin virastossa, ja se toimitettiin kommentoitavaksi viraston koordinointikeskusten verkostolle, EU:n asiantuntijaverkostoille ja kansainvälisille työsuojelujärjestöille. Seurantakeskus järjesti joulukuussa 2005 seminaarin raportin päätelmistä. Tähän seminaariin osallistuivat tärkeimmät työsuojelualan tutkimuslaitokset kaikkialta EU:sta. Tämä oli ensimmäinen monista seurantakeskuksen eri jäsenvaltioissa järjestämistä seminaareista, joissa pohditaan keinoja lisätä tutkimusohjelmien välistä yhteistyötä.
Raportti tarjosi myös perustan seuraavalle yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategialle vuosiksi 2007–2012, ja sillä oli erityinen merkitys painopisteiden asettamisessa, kuten voidaan havaita uusia ja esiin nousevia riskejä käsittelevistä osista. Strategiassa virastoa kehotetaankin "edistämään työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevien kansallisten tutkimuslaitosten yhteisten painopisteiden määrittämistä, tulosten vaihtoa sekä työterveyden ja -turvallisuuden tarpeiden huomioon ottamista kansallisissa tutkimusohjelmissa".
Seurantakeskuksella oli vuonna 2005 tärkeä tehtävä laadittaessa ehdotusta tärkeimpien tutkimuslaitosten yhteenliittymästä, jolla edistettäisiin uusia ja esiin nousevia riskejä koskevaa tutkimusyhteistyötä. NEW OSH ERA -yhteenliittymä, jonka toimintaa johti Suomen Työterveyslaitos, onnistui saamaan rahoitusta tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta, ja virastolla oli keskeinen rooli nelivuotisen hankkeen (2006–2010) kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Tulevina vuosina virasto tukee edelleen työsuojelututkimuksen koordinointia siten, että se pyrkii pääsemään keskeisten toimijoiden kanssa yhteisymmärrykseen yhteisistä painopisteistä. Tässä yhteydessä tarkistetaan vuoden 2005 raporttia työsuojelututkimuksen painopisteistä EU:ssa. Lisäksi virasto jatkaa tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja tärkeimpien kansainvälisten verkostojen ja organisaatioiden kanssa, kuten PEROSH, ILO, WHO ja NIOSH.
Tiivistelmä neljän uuden ESENER-tutkimuksen raporteista: Tietoa työsuojelun hallinnasta työpaikalla, psykososiaalisista riskeistä ja työntekijöiden osallistumisesta
